Marvelin supersankarit näytillä *

Kun Joss Whedonin ohjaama fantasiaväkivalta-actionseikkailu The Avengers sai ensi-iltansa Suomessa asia noteerattiin Yle Radio 1:n kahdentoista uutisissa. Olen aina luullut, että Yle Radio 1 on kulttuurikanava, joka kohdentaa kuulijoiden huomion esimerkiksi laatuelokuvaan. Näin ei enää ole, sillä Ylen nykyisen linjan mukaan vain populaarikulttuurin massatuotteet saavat käsittelyn. Tuntuu järjettömätä tilanteessa, jolloin Helsingin elokuvateatteriohjelmistossa olisi esillä monta todella kiinnostavaa elokuvaa - Kilimanjaron lumet, Poikani Kevin, A Dangerous Metdod. Niistä ei enää kuulla edes Yle-radion "kulttuuriakanavalla"- Taas TV1:n Stradan juontaja lähettettiin Lontooseen haastattelemaan Dark Shadows -vampyyrielokuvan tekijöitä. Eikö tämä ole "Unelmien Ylen" yritys kosiskella City-Lehteä lukevaa ja Subtv:tä katsovaa pinta- ja bilenuorisoa?
Mikä on The Avengers? Se on täysin umpikaupallinen 3D-elokuva, jossa seikkailevat Marvel-kustantamon ns. supersankarit. Lähtökohdan laukaisee viikinkien puolijumalaksi kutsuttu Loki (Tom Hiddleston). Voi hyvänen aika. Loki suunnittelee maapallon valloittamista. Se vaatii laskeutumisen pallolle ja kaikkien asukkaiden listimisen. Että semmoista.
Nyt voisi sanoa, että onneksi Samuel L. Jackson on jälleen sonnustautunut actionsankariksi. Hän on jonkinlaisen pelastusjärjestön pomo, joka kokoaa supersankareita taistelemaan Lokin valloitussuunnitelmia vastaan. He ovat esiintyneet aikaisemmissa Marvel-sarjakuvissa ja -elokuvissa, jos oikein olen ymmärtänyt. Joten populaarikulttuurin sarjakuvainnovaatioihin vannoutuneet ystävät saavat nähdä kankaalla sellaiset sankarit kuin Iron man, Kapteeni Amerikka, Hulk, Thor, Musta leski ja joku Hawkey. Viimeksi mainitusta en ole koskaan kuullut.
The Avengers on täysin huumoritonta ja itseään erinisoimatonta superseikkailuelokuvaa, jonka ohjaaja on oikein pinnistellyt saadakseen valmiiksi vakavan väkivaltapastoraalin. Niin, on ohjaaja todella sirotellut tapahtumiin uskonnollista mystiikkaa. Ja ei kliseemylly pyörisi, jos elokuvaan ei olisi sekoitettu antiikin myyttejä. Elokuvan toiminta on pöyristyttävää "poikkki ja pinoon" -sähellystä, mutta nykyisinhän ei voi enää tehdä actionelokuvaa, jos sitä ei täytettäisi kaikenlaisella hyperväkivallalla.
En olisi uskonut, että Scarlett Johansson on suostunut näyttelemään elokuvassa. Robert Downey Jr. Iron Manina pyrkii tuomaan pisaran komiikkaa kehiin. Eipä se ole ihme, sillä Downey Jr. näytteli 1990-luvun alusa itse Charles Chaplinia englantilaisen Richard Attenboroughin ulkokohtaisessa elämäkertaelokuvassa. Se vain, että Downey Jr. pelaa The Avengerissa samoilla maneereilla kuin näissä uusissa Sherlock Holmes -elokuvissa.

Ajankohtainen kommentti

Matti Kassila (s. 1924) on jälleen julkaissut uuden muistelmateoksen. Kassila muistetaan 1950-luvun ammattimaisena kotiomaisen ohjaajan, jonka pääteokset ovat Sininen viikko, Elokuu ja Lasisydän. Monet pitävät myös Komisario Palmu -dekkareista, mutta näiden 1960-luvulla valmistuneiden viihdyttävien elokuvien jälkeen Kassila ei sitten ole ohjannutkaan mitään kovin kunnollista. Hänen ohjaajan uransa päättyi 1993 kankeaan Kaikki pelissä -jännitysfilmiin.
Ylen aamu-tv haastatteli vasta Kassilaa muistelmateoksen johdosta. Kassila on ollut tuotannosta poissa yli kaksikymmentä vuotta, joten hänellä on aikaa kirjoittaa. Kassila sai kehua aamu-tv:n lähetyksessä itseään, eikä asiantuntematon juontaja pystynyt tekemään juurikaan relevantteja kysymyksiä. Niin on heikkoa elokuvatietämys nykyisin Suomessa. Niin on kehnoa tajua elokuvataiteesta. Siksi aamu-tv:n juontajien kannattaisia varoa aiheita, joista heillä ei ole mitään hajua.
Elokuvataiteeseen syvästi perehtynyt lukija Hakaniemestä lähetti kirjeen (siis ei sähköpostiviestiä, vaan käsinkirjoitetun kommentin), joka kosketteli samaa Matti Kassilan uutta muistelmateosta. kolmas). Koska en ole ostanut muistemateosta lainaan hänen kirjoitustaan: "Teos-kustantamo lähetti Matti Kassilan uuden kirjan, vastenmielisimpiä muistelmia, mitä olen lukenut. Kassila kehuu omaa nerouttaan, suomalaisessa elokuvassa on hänen lisäkseen vain yksi toinen ammattinsa osaava ohjaaja, Edvin Laine. Lopuksi Kassila haukkuu koko Risto Jarvan tuotannon elokuva elokuvalta, ja toteaa koko Filminor-yhtiön olleen häpeä koko suomalaiselle elokuvalle."
Kirjeen lähettäjä toteaa, että kirjan "Suurten elokuvaohjaajien jäljillä" lukemisesta tuli masentunut olo: Kirja on "vanhan miehen katkeroitunutta kirjausta. Kassilahan pettyi, kun ei tullut valituksi TV1:n pääohjaajaksi Mikko Niskasen jälkeen, eikä edes akateemikoksi Rauni Mollbergin jälkeen, vaan postille nimitettiin Aki Kaurismäki. Kaiken kaikkiaan kirja, jota ei voi suositella kenellekään."
Tuli vain mieleen, että Teos-kustantamossakaan ei ole ilmeisesti minkäänlaista asiantuntemusta, kun puhutaan elokuvasta. Tunnetulla nimellä kaikki menee läpi. Niin meni taannoin Ylen Aamu-tv:ssä, jossa asiantuntematon juontaja antoi Kassilan kehua itseään mielin määrin. Ei Kassila sentään Suomen Bergman ole.

P.S. Lätkän MM-kisojen hype alkaa paljastua. MTV Median miehet valittavat, että netissä tapahtuva ilmaiskatselu on verottanut maksukorttien myyntiä (ottelujen nettivälitys on meillä estetty, mutta kuulemma taitava henkilö pystyy ohittamaan esteet). Vaikuttaa siltä, että MTV Median rahastus ei sittenkään toteutunut toivotulla tavalla. Päitäkin alkaa pudota, sillä ensimmäisenä sai siirtyä syrjään toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara.
Järjettömältä alkoi näyttää myös Soneran mainoshype. Minulla on yhtiön laajakaista sähköpostineen, ja päivästä päivään sen avattuani ruutuun pärähtää mainos "Enemmän lätkää." Onko Sonerankin mainosmiehet tai operaattorin käyttämä mainostoimisto mennyt täysin harhaan lätkää hypettäessään. Joku raja sentään pitäisi olla toiminnassa, ja eikö Soneralla tajuta, että kaikki laajakaistan tilanneet eivät halua tietää lätkästä mitään.