lauantaina, helmikuuta 19, 2011

ELOKUVIENI MESTARITEOKSET 79

Nuori kapinallinen (Rebel Without A Cause, USA 1955). ohjaus: Nicholas Ray, käsikirjoitus: Stewart Stern ja Ray - perustuu tri. Robert A. Linderin kirjaan "Rebel Without a Cause: The Story of A Criminal Psychopath", kuvaus: Ernest Haller (WarnerColor/CinemaScope), musiikki: Leonard Rosenman, pääosissa: James Dean (Jim Stark ), Natalie Wood (Judy), Sal Mineo (Plato), Corey Allen (Buzz). Jim Backus (herra Stark), Ann Doran (rouva Stark), Dennis Hopper. Tuotanto: David Weisbart/Warner Bros.

"Väärin ymmärretty nuoruus" oli aiheena Nicholas Rayn tunnetuimmassa elokuvassa, joka teki James Deanista kuolemattoman. Kolmessa elokuvassa - toiset Eedenistä itään ja Jättiläinen - fantastisesti kompleksista nuorta miestä tulkinnut Dean kuoli auto-onnettomudessa 30.9.1955. Oikeastaan Dean nousi arvoon arvaamattoman vasta kuolemansa jälkeen - esimerkiksi Suomessa Nuori kapinallinen ja Jättiläinen saivat ensi-iltansa postuumisti. Dean-kuume nousi kohisten 1950-luvun loppupuolella. Nuoresta kapinallisesta tuli 1940-luvun loppupuoliskolla syntyneiden suurten ikäluokkien sukupolvielokuva.
James Dean on nykyisin lähes unohdettu näyttelijäsuuruus. Se saattaa johtua siitä, että nykyinen elokuvissa ahkerasti käyvä nuoriso ei tunne häntä nimeksikään. Ehkä tarvittaisiin jälleen Deanin elokuvien tv-esityksiä, jotta näyttelijän kasvot alkaisivat elää nuoren sukupolven tajunnassa. Vielä 1970-luvun loppupuolella puhuttiin "diinareista", James Deania palvovista tytöstä. Muistan, miten ollessani päiväämässä 1978 Jämsänkosken kunnankinoon elokuvia Warnerin Esplanadin toimistossa, sisälle tupahti kaksi yläkoulun tyttöä, jotka pyysivät kainosti Dean-elokuvien materiaalia - etenkin Nuoren kapinallisen julisteita.
Miksi olin kunnnakinon johtajana ja elokuvakasvattajana Keski-Suomessa, Jämsänkosken pienessä teollisuuskunnassa, jossa silloinen Yhtyneiden tehdas vuoli rahaa puusta ja takasi kuntalaisten hyvinvoinnin? Vireä koululaitos, sen opettajat ja etenkin koulutoimenjohtaja tarjosivat Helsingistä tulleelle elokuvaentusiastille ja kriitikolle erinomaisen toimintakentän.
Neljän vuoden työrupeama SEKL:ssä päättyi nolosti syksyn 1976 Savonlinnan liittokokouksessa. Olin ajanut parin SEKL:n hallituksen jäsenen kanssa liiton hallituspohjan laajentamista, jotta voisimme kehittyä koko kansan elokuvakerhojen liitoksi. Meillä oli yli kaksisataa elokuvakerhoa ympäri maata, mutta liiton hallitus koostui lähes pelkästään taistolaisista ja vasemmistodemareista. Tavoitteemme pohjan laajentamisesta tyrmättiin, joten jätin kokouksen jälkeen eroanomuksen liiton puheenjohtajalle.
Perheellinen, kahden lapsen isä hyppäsi tyhjän päälle. Onneksi Keski-Suomen läänin taidetoimikunnasta tuli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä. Olin ajanut muutaman vuoden ajan kunnankino-ajatusta ja olin kiinnostunut koulujen elokuvakasvatuksesta - vai pitäisikö sanoa sen ajan termin mukaan joukkotiedotuskasvatuksesta. Muutto Jämsänkoskelle tapahtui vuodenvaihteessa 1976-1977. Työ alkoi, ja tuo Jämsänkosken lukion elokuvakasvatuskokeilu on muuan virstanpylväs urallani.
=====================================================================================================
Nuori kapinallinen syntyi asiaansa uskoneen Nicholas Rayn päättäväisyyden ansiosta. Kun hän esitteli suunnitelmaansa Warnerin pomoille Hollywoodissa, muutamat nuoremmat johtajat ehdottivat pääosiin Tab Hunteria ja Jayne Mansfieldiä. Kaikki kunnia heille, mutta elokuvasta olisi tullut keskinkertainen, ei se "elämää suurempi elokuva", jos Ray olisi suostunut.
Nicholas Ray jaksoi inttää vastaan. Hän vaati pääosiin James Deania ja Natalie Woodia. Ray oli tutustunut läheltä Elia Kazanin Eedenistä itään -elokuvan kuvauksiin. Hän tajusi, että Deanin palava nuoren miehen intensiteetti heijastaa suoraan 1950-luvun puolivälin nuoren sukupolven tuntoja. Woodissa Ray näki kiehtovan kaksijakoisuuden: lämmin myötäeläminen kuin sisäinen haavoittuvaisuus.
Nuori kapinallinen ei ole vain James Deanin ja Natalie Woodin elokuva, vaan heidän rinnalleen nousee herkkä Sal Mineo, jonka kohtaloon Nicholas Ray lataa traagisimmat painotukset. Dean, Wood ja Mineo muodostavat vanhempien ylivaltaa ja järjestelmän konservatiivisuutta vastaan kamppailevan teinikolmikon, jonka kasvoilla välkehtii tulevaisuuden optimismi. Kolmikon kasvoilla näkyy myös arka hätä ja hapuileva pyrkimys löytää oma suunta sodanjälkeisessä kylmän sodan, vanhempien kulutushysterian ja atomipommin uhan ilmapiirissä. Pitää tosin muistaa, että elokuvan nuorten kapinointi on vielä vaistonvaraista, kaukana esimerkiksi tietoisesta poliittisesta toiminnasta.
Nuori kapinallinen jää historiaan huolenpidon ja sosiaalisen vastuun elokuvana. Nicholas Rayn mestarillinen studiokuvaus tuottaa jatkuvasti täydellisiä visuaalisia metaforia. Ray pystyi liittämään ulkokuvat ja studio-otokset sopusuhtaisesti kokonaisuuteen. Rayn ohjauksen taidosta kertovat kaiken keskiluokkaisessa losangeleslaisessa lähiössä asuvien Jimin ja isän yhteenotto portaissa, rohkeutta testaava autokilpailu, kosmiset näyt planetariumissa (onko maapallomme tuhoutumassa, onko maapallomme vain portti johonkin toiseen universumiin?) ja runollinen aution talon jakso lähikuvineeen Deanista ja Woodista.
=====================================================================================================
Nicholas Ray
Toteutin 1977-78 Jämsänkosken ala-asteella ja lukiossa elokuvakasvatuskokeilun. Laajaan kokeiluun kuului myös elokuva-arvostelutehtävä lukion1 A ja 1 B -luokille. James Deanin uuden suosion tähden arvosteltavaksi elokuvaksi valittiin Eedenistä itään (1955), joka perustuu John Steinbeckin romaaniin. Elokuvassa Dean tulkitsi toista veljeksistä, Calia, jota isä sorsii toisen veljeksen kustannuksella. Lukiolaiset kirjoittivat kaikkiaan 59 elokuva-arvostelua kyseisestä elokuvasta. Lisäksi työryhmät laativat sarjakuvia, joihin piti tiivistää elokuvan sanoma.
Timo Porkkala (1 B) kirjoitti osuvasti James Deanista: "Elokuva sijoittuu rauhalliseen amerikkalaiseen pikkukaupunkiin, jonka ilmapiiri muuttu ja vaihtelee veljeyden ja saksalaisvihan välillä ensimmäisen maailmansodan pyörteissä. Ihmiset ovat tyypillisiä maaseudun ihmisiä, paitsi Cal (James Dean). Hän ei ikään kuin sopeudu ympäristöönsä. Hän ei ajattele samoin kuin muut ihmiset, vaan on erilainen juureton vaeltaja. Tämä piirre on havaittavissa myös muissakin James Deanin filmeissä (vrt. Nuori kapinallinen)."
Laadin myöhemmin kirjasen "Elokuvaskavatus ja koulu" Jämsänkosken elokuvakasvatuskokeilusta. Tavoitteena oli tuoda elokuva eräänä taidekasvatuksen keskeisenä elementtinä tasa-arvoisesti koulun normaaliin arkeen. Tavoitteemme oli luoda ohjelma, joka lähtee liikkeelle ennen kaikkea oppilaiden todellisuudesta ja lähentää nuoria elokuvataiteeseen. Annetaan perustiedot ja kokonaiskuva elokuvan rikkaista mahdollisuuksista. Tavoitteemme oli luoda ohjelma, joka lähtee liikkeelle ennen kaikkea oppilaiden todellisuudesta ja lähentää nuoria elokuvataiteeseen. Annetaan perustiedot ja kokonaiskuva elokuvan rikkaista mahdollisuuksista. Vuonna 1978 ilmestyneen kirjasen James Dean - ja Orson Welles -aiheisen kannen suunnitteli silloinen vaimoni, joka on edistänyt laajasti elokuvakasvatusta kouluissa.  Kirjoitin kirjasen esipuheeseen muun muassa: "Elokuvan asemaa koululaitoksessa ei ole mitään syytä ylikorostaa. Mutta koska maassamme sentään vuosittain ostetaan kymmenisen miljoonaa elokuvalippua ja elokuvayleisön valtaosa muodostuu nuorisosta, ei ole yhdentekevää, mitä elokuvaa katsotaan ja minkälaisin lähtökohtaideoin."
Idealismi ja innostus oli 1970-luvulla vielä laajaa, nyt elokuvasta on tullut pelkkä kulutustavara. Silti haluan muistuttaa Nicholas Raysta esimerkkinä ohjaajasta, jonka mielestä Nuori kapinallinen antoi hänelle elokuvistaan täydellisimmän tyydytyksen ja pakotti uskomaan, että se säilyttää "arvonsa dokumenttina ja viihteenä."
Nicholas Ray (1911-1979) oli sodanjälkeisen Hollywoodin kapinallisia, joka lopetti ohjaamisen kyllästyttyä systeemiin 1960-luvun alussa. Hän oli saanut valmiiksi spektaakkelin 55 päivää Pekingissä. Hän jaksoi muistuttaa, että elokuvaohjaaja ei saa hylätä tosiasioita, vaan hänen täytyy puhua muutoksen puolesta. Ray määritteli elokuvan tehtävän seuraavasti: "Elokuvan on vaikutettava, aktivoitava, kirkastettava, tehtävä ihminen onnelliseksi." Toistin tämän yksinkertaisen ja selkeän määritelmän Jämsänkosken lukiossa keskustellessamme lukiolaisten kanssa elokuvan merkityksestä.

Ei kommentteja: