Kotimaista Lordi-kauhua




Tänä vuonna teattereihin odotetaan jopa kolmea uutta suomalalaista elokuvaa, joiden genre määritellään kauhuksi. Aikaisemmin kauhua ei juuri harrastettu Suomessa elokuvassa. Muistiin palaa oikeastaan vain Olli Soinion näppärä Kuutamosonaatti (1988), jossa kauhuaineksia revittiin maaseudulta. Nuori valokuvamalli matkustaa maalle ja kohtaa siellä surkuhupaista kauhua levittävät hölmöläisäijät. Ei liene yliampuava väite, että Soinio perusti suomalaisen kauhuelokuvan.
Solar Filmsin tuottama ja Pete Riskin ohjaama Dark Floors - The Lordi Motion Picture on ensimmäinen vuoden 2008 kotimaisista kauhuelokuvista. Se on rakennettu kokonaan Euroviisuvoittajan, rovaniemeläisen Lordi-yhtyeen imagon ja maineen ympärille. Jos Lordi repäistäisiin elokuvasta pois, tuloksena olisi ikävystyttävä pannukakku.
Dark Floors - The Lordi Motion Picture on pelikonsolien ja tietokonepelien ajan kauhuelokuva. Se on väkivaltainen, sairas ja moraaliton. Mikä tahansa ylitehoava shokki on mahdollinen. Mitään ei tarvitse perustella eikä mitään elokuvallista kokonaisuutta tarvitse hahmotella. Riittää, että uusi kohtaus virtaa edellisen kohtauksen jälkeen kuin musiikkivideoissa.
============================================
Dark Floors - The Lordi Motion Picture olisi saattanut toimia paremmin 1980-luvulla, silloin kun musiikkivideot olivat vielä uutta ja ihmeellistä audiovisuaalista tarjontaa. Nykyisin musiikkivideot ovat syöneet toisensa, massiivinen ylitarjonta on muuttanut kappaleen kuin kappaleen pelkäksi silmien edessä häilyväksi musakiksi. Siksi vaikuttaa koomiselta Dark Floors -elokuvan tekijöiden lapsellinen usko musiikkivideoilmaisuun.
Eikö myös Lordi-ilmiö syönyt itsensä, koska yhtye ei ole pystynyt uusiutumaan. Jos mainosfilmejä ja Lordi-yhtyeen musiikkivideoita aikaisemmin ohjannut Pete Riski (s. 1974) olisi rakentanut elokuvan, jossa naamiot riisutaan, Lordi-ilmiöön suhtaudutaan itseironisesti ja parodisesti, tulos olisi voinut olla paljon parempi. Nyt kompuroidaan sieltä mistä aita on matalin. Ei olekaan mikään ihme, jos Dark Floors ei ole lähtenyt menestymään odotetulla tavalla kinoissa. ============================================
Sikseen, tekijöiden ja markkinamiesten olisi kannattanut olla kaukoviisaita. Väkivaltaa ja sairautta olisi pitänyt karsia, jotta elokuva olisi saanut todellisen kassamenestyksen. Eli Lordi-filmi olisi pitänyt tehdä lapsille ja varhaisnuorille, jotka korkea ikäraja poistaa nyt teattereista.
Elokuvasta julkistettu iskulause kertoo kaiken: "Dark Floors - The Lordi Motion Picture on aito kauhuelokuva, joka ei sovi pienille Lordi-faneille."

Ajankohtainen kommentti

Aamulehti kyseli tammikuussa Yleisradion hallintoneuvoston päättäjiltä, voitaisiinko mainoksia sijoittaa Ylen kanaville. Vihreää valoa näytettiin yllättävän laajalla rintamalla.
Viime viikkoina asiasta on keskusteltu jossakin määrin mediassa. Näyttäisi, että suuri osa kommentoijista vastustaa tv-mainosten sijoittamista Ylen tv-kanaville, jotka nykyisessä digimympäristössä ovat ilmaiset TV1, TV2, Yle Teema ja FST5.
Kuin keskusteluun vastaten viestintäministeri Suvi Lindén nimitti tiistaina (12.2.) työryhmän miettimään Yleisradion taloutta ja rahoitusta. Ryhmä pohtii lisäksi julkisen radio- ja televisiotoiminnan merkitystä suomalaisen sisältötuotannon edistäjänä. Työryhmään valittiin poliittisten puolueiden edustajia, siis kansanedustajia. Epäilen, että monikaan työryhmän jäsenistä ei ehdi seurata televisiokanavia. Muistuu mieleen muuan kansanedustaja, joka valittiin taannoin Ylen hallintoneuvostoon. Hän oli katsellut 70-luvulla Pikku Kakkosta.
No, ollaan tarkkoja. Kuuluu työryhmään sentään kolme asiantuntijaa, joilla on lujaa kosketuspintaa mediamaailmaan: ylijohtaja Liisa Ero liikenne- ja viestintäministeriöstä, toimitusjohtaja Kari Väisänen Taloudellisesta Tiedotustoimistosta ja yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiio, entinen yleläinen.
==============================================
Mainonnan tuntijat ovat muistuttaneet, että tv-mainonnan aloittaminen Ylen kanavilla ei ehkä toisi niin paljon yhtiön kassaan rahaa kuin uumoillaan. Ylen vuosibudjetti liikkuu 400 miljoonaan euron pinnassa. Mediamainontaan upposi viime vuonna kokonaista 1,3 miljardia euroa.Tv-mainonnan - siis MTV3:n ja Nelosen sekä joidenkin muiden kaupallisten kanavien ja kaapelikanavien - osuus kokonaiskakusta oli noin. viidennes.
Tv-mainonta on ollut kasvussa, ja varmaankin Yle repäisisi siitä jonkinlaisen siivun, jos tv-mainonta aloitettaisiin isojen urheilukilpailujen tv-lähestysten yhteydessä. Uutiset, ajankohtaisohjelmat ja kotimaiset draamasarjat kiinnostaisivat oletettavasti mainostajia.
Työryhmän nimittänyt ministeri Lindén vastustaa tv-mainonnan sijoittamista Ylen kanaville - tosin hän hyväksyisi sen urheilun yhteyteen. Ministerin vastustus perustuu politiikkaan. Kokoomuslaisena hänen täytyy katsoa kaupallisten kanavien etuja. Lindén uskoo, että Ylen tulo mainoskilpailuun vaikeuttaisi kaupallisten tv-kanavien toimintaa. "Tuloksena olisi, että kaupalliset joutuisivat siirtymään enemmän maksu-tv:n puolelle."
Kuin sopivaksi vakuudeksi MTV3 lanseerasi juuri uuden maksullisen kanavan, joka suunnataan naisille. Sen nimi on Ava. Ettei vain sodanjälkeisen filmitähden ja Paljasjalkakreivittären unohtumattoman lumoajattaren Ava Gardnerin mukaan?
================================================
Työryhmä antaa esityksensä Ylen rahoituksen järjestämisestä vuoden lopussa. Voisiko se miettiä Ylen ongelmiin osittaista valtion budjettirahoitusta tyyliin Kansallisooppera, Kansallisteatteri, kirjastot?
Verorahoilla kustannettaisiin se osa Ylen tv-toiminnasta, joka muistuttaa eniten julkisen palvelun ihanteita: Koulutelevisio (onko sitä enää), Radion Yle Ykkönen, RSO, Yle-arkisto, FST5- kanava (vähemmistön palveleminen) ja Yle Teema. Jos esimerkiksi tv-kanava Teeman keskimääräinen katsojaosuus pyörii siellä 2 %:n luokassa, on syytä huomata, että kysymys on hyvin vähälevikkisestä kulttuurikanavasta.
===============================================
Kulttuuri ei enää myy Suomessakaan, vaan pinnallinen viihde. Ylen pääkanavat TV1 ja TV2 ovat viihteellistyneet. Tunnustetaan tämä tosiasia: TV2 jatkuvine urheilulähetyksineen ja sarjoineen ei kohta poikkea kaupallisen puolen viihdetarjonnasta. TV1 on vielä vankkoine uutis- ja ajankohtaispakettineen parasta julkista palvelua, mutta muu ohjelma alkaa sitten olla pelkkää tv-sarjaa.
Ylen tv-kanaville ohjelmia tekevät pienet kotimaiset tai suuremmat ylikansalliset tuotantoyhtiöt (mm. Broadcasters, Production House, Nordisk Film & TV, Fremantle Media) - lähes samalla tavalla kuin kaupallisille kanaville. Miksi niiden ohjelmien alussa ja välissä ei voisi olla tv-mainoksia?
================================================
Laatuelehden kotiin tilaava ja julkisen palvelun lupamaksutelevisiota suosiva suuri ikäluokka ja sitä vanhemmat ovat väistyvää väestöä. Mediakäyttäytyminen on muuttumassa mobiilin, internetin ja ilmaisjakelulehtien myötä.
Laajakaistan tietokoneeseen hankkinut näkee nettiyhteyden avattuaan näytöllä heti vaikkapa Soneran etusivun, jossa juoksevat päivän tärkeät uutiset kuten lehtitalojen nettisivustoilla. Mainokset eivät häiritse.
Nuori sukupolvi, jota myös rosvosukupolveksi kutsutaan, on tottunut saamaan asioita maksutta. Se imuroi netin palveluja ilmaiseksi, elokuvia ja musiikkia. Ei se halua maksaa. Eikä sitä totuteta enää maksamaan millään mahtikäskyllä, koska se opetettiin saamaan vapaasti omansa netistä. Kohta se saa soittaa kännykälläkin ilmaiseksi, koska palvelu maksetaan mainoksilla.
Nykyisessä tilanteessa ei voida enää puolustella julkisen palvelun eli Ylen televisiomaksua. Vanhempi väki saattaa karsastaa mainoksia tv-ruudulla, mutta tutkimusten mukaan nuoret eivät edes miellä niitä mainoksiksi. Koska digiboksit saatiin työnnettyä väestölle ilman isompia protesteja, mainoksien tulo Ylelle tuskin herättää suurta närää. Sitä paitsi olisivat kaikki ilmaiskanavat vihdoinkin samalla lähtöviivalla. Tulisi sitä kilpailua.