Hengetön, raaka Raja 1918
Viime jutussa viittasin jo Lauri Törhösen ohjaamaan ja Jörn Donnerin tuottamaan Raja 1918 -elokuvaan, jossa katseet on suunnattu tasavallan alkuaikoihin. Kävimme sitten katsomassa Donnerin alkuperäisideaan perustuvan, Törhösen ja Aleksi Bardyn kirjoittaman elokuvan Tennispalatsin isossa ykkössalissa. Klo 17.45 alkanut maanantai-illan näytös ammotti tyhjyyttään.
Raja 1918 sivuaa kansalaissotaamme, jossa - kuten on sanottu - veli nousi veljeä vastaan. Suoranaisesti elokuva ei ole kansalaissodan (tai sisällissodan tai luokkasodan) kuvaus, vaan sijoittuu itsenäistyneen Suomen itärajalle (sitä ei paikallisteta). Sinne raja-asemalle nuori suomenruotsalainen aatelismies, Kapteeni von Munck (Martin Bahne) saapuu pitämään kuria ja järjestystä.
Itänaapuri on juuri joutunut bolshevikkivallankumouksen kynsiin, joten venäläisiä alkaa pyrkiä rajalta länteen. Komentoa pitävä kapteeni alaisineen huolehtii siitä, että osa pääsee, osa palautetaan ja osa joutuu karanteeniin.
Lauri Törhönen ei ole Suomen parhaita elokuvaohjaajia. Hänen elokuvansa Palava enkeli (1984, Tropic of Ice – Jään kääntöpiiri(1986), Riisuminen (1987), Insiders (1988), Ameriikan Raitti (1990, Kasvoton mies (1995) ja Hylätyt talot, autiot pihat (2000) eivät ole vakuuttaneet. Oikeastaan vain kasinoajan nuorta eliittiä kuvaava Insiders on jollakin tavalla kiinostava. Törhösen vika on ohjauksen löysyys, romanttiset paisuttelut, patetia ja kyvyttömyys henkilöohjaukseen.
Aleksi Bardyn nimi tekijäluettelossa herättää aina epäilyjä. Bardy on käsikirjoituksen (elokuva, tv) ammattilainen, ei siinä mitään pahaa, mutta hän tyytyy pinnalliseen juoksutukseen ja kamalimpien kliseiden esittelyyn. Kuten jokin aika sitten vastenmielisessä Hymypojassa.
==============================================
Raja 1918 on innoton ja hengetön. Sitä katsoessa miettii, miksi elokuva on tehty. Onko se tehty vain Donnerin isän muiston vaalimiseksi vai Suomen 90-vuotisjuhlaelokuvaksi? Vaikea sanoa mitään varmaa, koska elokuva jättää katsojan kylmäksi. Pasifistia se hirvittää, vaikka se "romanttinen draama" olisi kuinka totta fiktion kaavussa.
Raja 1918 on äärimmäisen raaka ja väkivaltainen elokuva. Tiedän, että sota on raakaa, väkivaltaa hurjimmillaan, mutta Törhönen ja Donner ovat tehneet elokuvan, jossa raakuudet, teloitukset ja listimiset, ampumiset ja muut tihutyöt on kuvattu itsetarkoituksellisesti. Ikään kuin täysin käsittämättömillä teloituksilla yritettäisiin saada elokuvateattereissa viihtyvä nuoriso kotimaisen filmin pariin. Ei taida ottaa tulta.
Rakkaustarinaakin yrittelevän, traagisen Raja 1918 - elokuvan näyttelijätyö on kivuliasta. Martin Bahne on pääosassa persoonaton. Minna Haapkylän enkelihiuksisesta opettaja Linnusta on tehty Kalevalan Aino, Ranskan vallankumouksen sankaritar ja Niskavuoren Ilona samassa persoonassa. Oikea kiiltokuva. Tommi Korpelan haavoittuneella punikilla on kai haluttu muistuttaa, että vallankumous syö aina lapsensa. Vain Lauri Nurksen tappajasotilas ansaitsee puhtaat paperit.
Yhden positiivisen huomion teen: Raja 1918 muistuttaa, miten noihin aikoihin ruotsinkielisen luokan asema ja valta oli vielä suuri Suomessa. Ehkä se osoitetaan tahattomasti, mutta perille menee.
Ajankohtainen kommentti
Yleisradiossa etenee säästövimma. Toimitusjohtaja esittelee jatkuvasti uusia säästökohteita. Totta, että toimitusjohtajat säästävät ja saneeraavat, irtisanovat ja karsivat suomalaisissa firmoissa, mutta samalla he myös etsivät uusia kohteita ansaintavirralle. Yleisradiossa ei kasvateta kassavirtaa, vaan yritetään pysyä tasapainossa.
Viestintäviraston juuri tulleen tiedon mukaan tv-lupien hankinta on kääntynyt pieneen nousuun kesän ja alkusyksyn notkahduksen jälkeen. Virasto on myös arvioinut, että ainakin 200 000 taloutta katsoo Suomessa lupamaksutta televisiota. Siitä voi päätellä, että lovi Ylen budjetissa on iso.
=============================================
Säästövimma aikoo purra nyt Ylen ruotsinkieliseen uutis- ja ajnkohtaistoimitukseen. Se halutaan "alistaa" suomenkieliseen uutistoimitukseen. Onko säästövimma vain veruke, sillä aikooko Yle alistaa pirteän, älyllisen ja analyyttisen ruotsinkielisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan viihteellistyneeseen suomenkieliseen uutistarjontaan.
Eikö tämä ole tasapaistämistä ja yksipuolistamista. Kohta Suomessa on vain pari tiedonvälityksen monopolia - ison ylikansallisen konsernin Helsingin Sanomat ja eduskunnan radio Yle. Eikä Ylen sisällä enää suvaita monipuolisuutta ja moniarvoisuutta ohjelmatoiminnassa, vaan kaikki valetaan samaan muottiin?
=============================================
Antakaa FST:n hoitaa oma ohjelmatoimintansa. Eikö se ole kirjattu yleisradiolakiin. Ja koska FST:llä on oma kanavansa FST5, niin ruotsinlkieliset uutislähetykset eivät enää häiritse ykköskanavalla "hurrien vihaajia".
Antakaa vähemmistöjen elää! Hyvä ihme, tuntui surulliselta, kun laadukkaaseen tasoon viime aikoina päässyt, Kauppalehden tilaajille lauantaisin tullut Presso jouduttiin lopetamaan. Siitä lehdestä olisi voinut tulla edes pieni vastapaino HS:n valtavalle vallalle. Niin ei käynyt, vaan Suomi yksipuolistuu kovaa vauhtia: Isot isonevat, rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät ja pienet kuolevat.
Viime jutussa viittasin jo Lauri Törhösen ohjaamaan ja Jörn Donnerin tuottamaan Raja 1918 -elokuvaan, jossa katseet on suunnattu tasavallan alkuaikoihin. Kävimme sitten katsomassa Donnerin alkuperäisideaan perustuvan, Törhösen ja Aleksi Bardyn kirjoittaman elokuvan Tennispalatsin isossa ykkössalissa. Klo 17.45 alkanut maanantai-illan näytös ammotti tyhjyyttään.
Raja 1918 sivuaa kansalaissotaamme, jossa - kuten on sanottu - veli nousi veljeä vastaan. Suoranaisesti elokuva ei ole kansalaissodan (tai sisällissodan tai luokkasodan) kuvaus, vaan sijoittuu itsenäistyneen Suomen itärajalle (sitä ei paikallisteta). Sinne raja-asemalle nuori suomenruotsalainen aatelismies, Kapteeni von Munck (Martin Bahne) saapuu pitämään kuria ja järjestystä.
Itänaapuri on juuri joutunut bolshevikkivallankumouksen kynsiin, joten venäläisiä alkaa pyrkiä rajalta länteen. Komentoa pitävä kapteeni alaisineen huolehtii siitä, että osa pääsee, osa palautetaan ja osa joutuu karanteeniin.
Lauri Törhönen ei ole Suomen parhaita elokuvaohjaajia. Hänen elokuvansa Palava enkeli (1984, Tropic of Ice – Jään kääntöpiiri(1986), Riisuminen (1987), Insiders (1988), Ameriikan Raitti (1990, Kasvoton mies (1995) ja Hylätyt talot, autiot pihat (2000) eivät ole vakuuttaneet. Oikeastaan vain kasinoajan nuorta eliittiä kuvaava Insiders on jollakin tavalla kiinostava. Törhösen vika on ohjauksen löysyys, romanttiset paisuttelut, patetia ja kyvyttömyys henkilöohjaukseen.
Aleksi Bardyn nimi tekijäluettelossa herättää aina epäilyjä. Bardy on käsikirjoituksen (elokuva, tv) ammattilainen, ei siinä mitään pahaa, mutta hän tyytyy pinnalliseen juoksutukseen ja kamalimpien kliseiden esittelyyn. Kuten jokin aika sitten vastenmielisessä Hymypojassa.
==============================================
Raja 1918 on innoton ja hengetön. Sitä katsoessa miettii, miksi elokuva on tehty. Onko se tehty vain Donnerin isän muiston vaalimiseksi vai Suomen 90-vuotisjuhlaelokuvaksi? Vaikea sanoa mitään varmaa, koska elokuva jättää katsojan kylmäksi. Pasifistia se hirvittää, vaikka se "romanttinen draama" olisi kuinka totta fiktion kaavussa.
Raja 1918 on äärimmäisen raaka ja väkivaltainen elokuva. Tiedän, että sota on raakaa, väkivaltaa hurjimmillaan, mutta Törhönen ja Donner ovat tehneet elokuvan, jossa raakuudet, teloitukset ja listimiset, ampumiset ja muut tihutyöt on kuvattu itsetarkoituksellisesti. Ikään kuin täysin käsittämättömillä teloituksilla yritettäisiin saada elokuvateattereissa viihtyvä nuoriso kotimaisen filmin pariin. Ei taida ottaa tulta.
Rakkaustarinaakin yrittelevän, traagisen Raja 1918 - elokuvan näyttelijätyö on kivuliasta. Martin Bahne on pääosassa persoonaton. Minna Haapkylän enkelihiuksisesta opettaja Linnusta on tehty Kalevalan Aino, Ranskan vallankumouksen sankaritar ja Niskavuoren Ilona samassa persoonassa. Oikea kiiltokuva. Tommi Korpelan haavoittuneella punikilla on kai haluttu muistuttaa, että vallankumous syö aina lapsensa. Vain Lauri Nurksen tappajasotilas ansaitsee puhtaat paperit.
Yhden positiivisen huomion teen: Raja 1918 muistuttaa, miten noihin aikoihin ruotsinkielisen luokan asema ja valta oli vielä suuri Suomessa. Ehkä se osoitetaan tahattomasti, mutta perille menee.
Ajankohtainen kommentti
Yleisradiossa etenee säästövimma. Toimitusjohtaja esittelee jatkuvasti uusia säästökohteita. Totta, että toimitusjohtajat säästävät ja saneeraavat, irtisanovat ja karsivat suomalaisissa firmoissa, mutta samalla he myös etsivät uusia kohteita ansaintavirralle. Yleisradiossa ei kasvateta kassavirtaa, vaan yritetään pysyä tasapainossa.
Viestintäviraston juuri tulleen tiedon mukaan tv-lupien hankinta on kääntynyt pieneen nousuun kesän ja alkusyksyn notkahduksen jälkeen. Virasto on myös arvioinut, että ainakin 200 000 taloutta katsoo Suomessa lupamaksutta televisiota. Siitä voi päätellä, että lovi Ylen budjetissa on iso.
=============================================
Säästövimma aikoo purra nyt Ylen ruotsinkieliseen uutis- ja ajnkohtaistoimitukseen. Se halutaan "alistaa" suomenkieliseen uutistoimitukseen. Onko säästövimma vain veruke, sillä aikooko Yle alistaa pirteän, älyllisen ja analyyttisen ruotsinkielisen uutis- ja ajankohtaistoiminnan viihteellistyneeseen suomenkieliseen uutistarjontaan.
Eikö tämä ole tasapaistämistä ja yksipuolistamista. Kohta Suomessa on vain pari tiedonvälityksen monopolia - ison ylikansallisen konsernin Helsingin Sanomat ja eduskunnan radio Yle. Eikä Ylen sisällä enää suvaita monipuolisuutta ja moniarvoisuutta ohjelmatoiminnassa, vaan kaikki valetaan samaan muottiin?
=============================================
Antakaa FST:n hoitaa oma ohjelmatoimintansa. Eikö se ole kirjattu yleisradiolakiin. Ja koska FST:llä on oma kanavansa FST5, niin ruotsinlkieliset uutislähetykset eivät enää häiritse ykköskanavalla "hurrien vihaajia".
Antakaa vähemmistöjen elää! Hyvä ihme, tuntui surulliselta, kun laadukkaaseen tasoon viime aikoina päässyt, Kauppalehden tilaajille lauantaisin tullut Presso jouduttiin lopetamaan. Siitä lehdestä olisi voinut tulla edes pieni vastapaino HS:n valtavalle vallalle. Niin ei käynyt, vaan Suomi yksipuolistuu kovaa vauhtia: Isot isonevat, rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät ja pienet kuolevat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti