Jos
David Cronenbergin ilkeässä Hollywood-kritiikissä Maps to the
Stars sekoillaan, ollaan lääkeriippuvaisia, tullaan
mielisairaalasta ja huumeongelmien hoidosta, niin Antti Heikki
Pesosen (s. 1982) kotimaisessa Päin seinää -uutuudessa
ihmiset liikuskelevat vähän samanlaisissa tilanteissa. On
yksinhuoltajaäiti Essi (Armi Toivanen), jonka käsitys
kasvattamisesta on horjunut, on tytär Takku (Mimosa Wellamo), joka
kapinoi minkä ehtii. Takku on jatkuvasti lentämässä ulos
koulusta. Ja Essi-äiti tuskailee hermojensa kanssa.
Päin
seinää -elokuvan miehet ovat luusereita tai hulttioita.
Opettaja Lasse (Eero Ritala) ei osaa tai ei halua katsoa
tulevaisuuteen, vaan kaipaa edelleen nuoruuden rakastettuaan Essiä.
Kai Lehtisen esittämä Sakke on renttu, jonka menneisyyden salat
saattavat kiinnostaa Takkua. Eipä ole hurraamista elokuvan
henkilöissä. Elämä kulkee rajamailla, elämä ottaa enemmän kuin
antaa.
Päin
seinää tapahtuu Korsossa, jota on käytetty ennenkin
kotimaisissa elokuvissa. Akseli Tuomivaaran viime vuoden helmikuussa
teattereihin tullut nuorisokuvaus oli nimeltään Korso.
Antti
Heikki Pesonen on ohjannut Korsoon sijioittuvan lyhytfilmin. Hän
voitti pääpalkinnon Tampereen lyhytfilmifestivaaleilla tällä
Korsoteoria-lyhärillään.
Vantaalta kotoisin oleva Pesonen on valmistunut ohjaajaksi
Taideteollisesta korkeakoulusta.
=====================================================================================================
Päin
seinää on ennemmin draamakomedia, jossa vilahtelee traagisia
elementtejä. Antti Heikki Pesonen on kirjoittanut vahvan
käsikirjoituksen. Ei ihme, sillä hänen elokuvaideoitaan on
palkittu muun muassa Pohjoismaiden parhaana. Pesosen
käsikirjoituksesta napsahti palkinto Ranskan Henri Langlois
-festivaaleilla. Korsoteoria on ollut Pesosen voitto ja
elokuvan teon kypsyyskoe.
Korsoteorian
nähnyt ei oikein kostu Pesosen kokoillanelokuvasta. Ohjaaja on
laskenut varman päälle – ikään kuin laajentanut lyhytfilminsä
aihemaailmaa. Visuaalinen ilmaisu ja tapahtumat muistuttavat jopa
häiritsevästi Korsoteoriaa. Olisiko ollut syytä kirjoittaa
uudenlainen tarina, olisiko ollut syytä hylätä ankeiden lähiöiden
epäonniset ja epäonnistuneet ihmiset, joiden vaiheista Pesonen
kertoo tavalla, joka ei jätä yllätyksille sijaa.
Kun
äidin kukkaro on tyhjä ja bensa lopussa niin kapinallisten matka
tyssää ainakin hetkeksi. Uskallan silti toivoa: Miten olisi joskus
uusi kotimainen elokuva, jossa ilo ja onni pulpahtelevat?
=====================================================================================================
Näyttelijäohjaajana
Antti Heikki Pesonen on hyvä. Lähiöiden kieli ei maistu puulta,
vaan todellisuudelta. Kapinoivia äitiä ja tytärtä esittävät
Armi Toivanen ja Mimosa Willamo ovat luotettavasti rooliensa tasolla.
Nuori Willamo lienee lupaus.
Ajankohtainen
kommentti
Matti Ijäs
on suomalaisen tv-elokuvan mestari, todellinen auteur. Pitkä ura
Ylellä näyttää jatkuvan, kun toinen mestari Veli-Matti Saikkonen
on viettänyt jo vuosia eläkepäiviä.
Matti
Ijäksen uutta työtä odottaa aina mielenkiinnolla. Ijäs on
ohjannut silloin tällöin myös teatterielokuvia – viimeksi vuoden
2013 parhaisiin kotimaisiin lukeutunut Kaikella
rakkaudella. Ijäksen
tv-elokuvista muistetaan aina mainita Painija,
joka valmistui vuonna 1985. Hyviä olivat Tarpeettomia
ihmisiä (2005) ja Puolin
ja toisin (2013).
Kotikatsomossa
nähtiin sunnuntaina Matti Ijäksen ohjaama Orkesteri – The
Everlast, jonka taustalta löytyy Juha Lentolan näytelmä. Ijäs
kertoo entisestä hittibändistä, joka soittaa nykyisin vain
hääkeikkoja. Teosta on luonnehdittu takahuonekomediaksi. Sinne
yhteen huoneeseen se keskittyi.
Pääsimme
mukaan bändin yhdelle keikalle. Kaksikymmentä vuotta sitten loiston
päiviä elänyt bändi on menettänyt suosionsa ja tasonsa. Bändin
ikääntyneet jäsenet käyvätkin aikamoiseen toistensa syyttelyyn
takahuoneessa. Eikä soitto taida enää maistua.
Orkesteri
– The Everlast on selvä välityö, toki absurdia,
vinksahtanutta ijäslaista ihmissuhdedraamaa. Ohjaus, kuvaus ja
näyttelijätyö toimivat hyvin, mutta tv-elokuvan tarkoitus jää
epämääräiseksi. Lopun poliisien syöksy häätalolle ja epäilty
kidnappaustilanne eivät oikein loksahda kokonaisuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti