lauantaina, maaliskuuta 21, 2009

Elävät ja kuolevat * *







Johanna Vuoksenmaan uusin elokuvatyö on komedia valmistautumisesta kuolemaan. Toinen jalka haudasta on ajatuskokeena näppärä, mutta jälleen kerran Vuoksenmaalla on vaikeuksia saada ohjausta toimimaan, saada eri osasia loksahtamaan paikalleen. Tai: olisiko käsikirjoitusta pitänyt vielä hioa, jopa kehittää radikaalisti.
Sama ongelma Vuoksenmaalla oli kuusi vuotta sitten valmistuneessa, edellisessä teatterielokuvassaan Nousukaudessa, jossa hyvin toimeentuleva pari halusi kokeilla köyhäilyä aivan toisella asuinalueella. Elokuvan painotukset ja sävyt herättivät ristiriitaisia tuntemuksia. Eikö tässä nyt naureta ilkeästi ihmisille, joilla ei mene hyvin - jostakin syystä.
Uutuus Toinen jalka haudasta on Mika Ripatin ja Seppo Vesiluoman kirjoittama. Elokuvassa näyttelevät Tobias Zilliacus, Helena Vierikko ja Susanna Mikkonen. Pertti Sveholmilla on sivuosa. Kuvajaa on Peter Flinckenberg ja säveltäjä Kerkko Koskinen. Niina Pasanen on tehnyt puvut.
Toinen jalka haudasta -komedian juoni kulkee seuraavasti: Puutarhuri Visa Vuorio (Zilliacus) kokee parisuhdekriisiä ja on kuolemansairas. Vielä ennen kuolemaa Visan haaveena on rakentaa unelmiensa puisto, mutta hanke ei saa tukea viranomaiskäsittelyssä. Samaan aikaan toimittaja Hanna Manninen (Vierikko) suunnittelee juttusarjaa kuolevien viimeisistä toiveista. Hän hakeutuu lähtöön valmistautuvien terapiaryhmään ja esittää asiansa Visalle.
=====================================================
Johanna Vuoksenmaa on valmistunut Taik:sta. Hän kouluttautui valokuvaajaksi, mutta halusi kosketuksen suurempaan yleisöön. Elokuvasta tulikin kuvallisesti ajattelevan taiteilijan luonnollinen kehityspiste.
Suuri yleisö muistanee hämeenlinnalaisen Johanna Vuoksenmaan (s. 1965) suositusta tv-sarjasta Tahdon asia, joka teki televisio-ohjelmassa tanssivasta Miia Nuutilasta ja kirjan Turkan teatterikorkeakouluajasta kirjoittaneesta Eppu Salmisesta julkkiksia. Nuutila on esiintynyt tv-sarjan jälkeen juontajana televisiossa ja Eppu on saanut siskonsa kanssa oman tv-ohjelmansa Ne Salmiset.
Johanna Vuoksenmaa näyttääkin keskittyneen televisiotyöhön. Hänen muita tunnettuja tv-sarjoja ovat Rikospoliisi Maria Kallio (osittain ohjaus), Kumman kaa ja Vaimonsa mies. Harvoissa elokuvatöissään Vuoksenmaa on harjoittanut itsepintaisesti komediaa - tai draamakomediaaa - joka on lajityyppinä harvinainen kotimaisessa filmituotannossa.
Ja vaikea, filmilajeista vaikeimpia. Ehkä siitä syystä nykyiset amerikkalaisetkin komediat ja draamakomediat ovat säyseitä ja tavanomaisia.
==========================================================
Toinen jalka haudasta jää valitettavasti puolitiehen. Vuoksenmaa ei rohkene tai pysty olemaan täysillä hauska. Tai ehkä kuolema-aihe on tehnyt ohjaajasta kuolemanvakavan? Kuolemaa on käsitelty pohjoismaisessa elokuvassa kaikella vakavuudella (mm. Ingmar Bergman), nyt olisi ollut tilaisuus kääntää tuo synkkyys ylösalaisin. Siitä olisi syntynyt todellista säkenöivää ja repivääkin komediaa, sitä murhenäytelmän satiiria ihmiselämästä, joka saattaa päättyä ennen aikojaan.
Toinen jalka haudasta hukkaa tämän aspektin. Siinä vilahtaa kyllä tragediaa, mutta komediaa ei ole nimeksikään. Ei siis voi puhua edes tragikomediasta. Elokuvaa katsoo tuntien sääliä tekijöiden puolesta. Jälkeensä elokuva jättää vaivautuneen olotilan. Kysyy, miksi tämä on yleensä tehty?
Toinen jalka haudasta pettää myös näyttelijävalintojen kohdalla. Tobias Zilliacus on aneeminen, Helena Vierikko tyypillinen ja Visan avovaimoa esittävä Susanna Mikkonen (ennen Anteroinen) samanlainen kuin kaikissa edellisissä rooleissaan.
Kerkko Koskinen myötäilee musiikin tekijänä mahtipontisesti romanttisten amerikkalaiskomedioiden soinnutuksia. Tulos on kehno.

Ajankohtainen kommentti

Uutiset kertovat, että Hollywoodissa tusinaohjaajana toimiva, suomalaissyntyinen Renny Harlin palaa väkivaltaelokuvaan. Lehdet ovat selostaneet koko kevään Harlinin vierailua Helsingissä, sillä hänen tarkoituksensa oli ohjata kaverinsa Markus Selinin johtamalle Solar-Filmsille Mannerheim-elokuva. Iso tuottaja Egmont luopui kuitenkin projektista - ilmeisesti ei uskottu elokuvan kansainväliseen menestykseen. Ja lamakin pistää päälle. Se ei hetkauta Seliniä, joka on kertonut lähes päivittäin, miten rahaa kerätään ja tuotanto alkaa. Viimeisen Selinin-tiedotteen mukaan Mannerhein, jota ei ole kuvattu vielä päivääkään, tulee ensi-iltaan vuonna 2010.
=========================================================
Ohjaaja Renny Harlin on matkustanut Los Angelesiin, sillä hänen uusin väkivaltafilminsä (meillä niitä nimitetään hienostelevasti action-elokuviksi) on tulossa ensi-iltaan. Mannerheimia ei kuvata ainakaan näillä lumilla, mutta kuka tietää jos vaikka ensi talvena aloitettaisiin. Pieniä purosia on virrannut tuotannon kassaan, mutta niillä ei elokuvaa vielä aloiteta.
Renny Harlin on kertonut suunnittelevansa näyttelijä Samuel L. Jacksonin kanssa The Long Kiss Goodnight -elokuvan jatko-osaa. Jackson olisi tietenkin pääosassa. Ykkösosassa Geena Davisin roolihenkilön tytärtä esittänyt kuusivuotias tyttö on nyt parikymppinen. Häntä ajatellaan naispääosaan.
Alkuperäinen elokuva valmistui 1996. Siinä Davis esittää lääkäriä, jonka elämä raunioituu, koska hän ei pysty enää hallitsemaan menneisyyttään. Jacksonin yksityisetsivä haluaa auttaa, mutta pitkästä hyvänyön suukosta äityy melkoinen väkivaltapaletti.

Ei kommentteja: