ELOKUVIENI MESTARITEOKSET 151

Linnut (The Birds, USA 1963 ohjaus: Alfred Hitchcock, käsikirjoitus: Evan Hunter - perustuu Daphne du Maurierin tarinaan, kuvaus: Robert Burks, leikkaus: George Tomasini, lavastus: Robert Boyle, erikoiskuvauksen neuvonantaja: UbIwerks, lintutreenari: Ray Berwick, elektronisen äänen tuotanto ja muotoilu: Remi Gassmann, Oskar Sala, konsultti: Bernard Herrmann, pääosissa: Tippi Hedren (Melanie Daniels), Rod Taylor (Mitch Brenner), Jessica Tandy (Lydia Brnner), Suzanne Pleshette (Annie Hayworth), Veronica Cartwright (Cathy Brenner), Karl Svenson (juopunut), Tuotanto: Universal.

Viisikymmentä vuotta on kulunut siitä, kun maestro Alfred Hitchcock aloitti ekologisen trillerinsä Lintujen kuvaukset. Elokuva saatiin meillä levikkiin 8.11. 1963, ensi-iltateatteri oli Kaisaniemenkadun Boston, jonka paikalla sijaitsee nykyisin Kino-Palatsi. Kajaaniin elokuva saapui seuraavan vuoden keväänä. Tuolloin pienet paikkakunnat olivat aina jälkijunassa-
Muistan elävästi, miten hullaannuimme Kate-Kinossa ja Me´lie`s -lehdessä Hitchcockin ehdottomasta mestariteoksesta. Tuskin osasimme ajatella, että ohjaaja oli ennustanut tulevan kehityksen, hiljalleen maapallomme edistyvän ekologisen katastrofin. Elokuvan metaforana saivat esiintyä linnut, jotka alkavat hyökkäillä ihmisiä vastaan, osoittaa näin meille, että luonto herää ja kostaa jossakin vaiheessa.
Lehtemme ja kerhomme aktiiveista Markku "Puzzo" Heikkinen (nyk. Sadelehto), Kauppakadun hattuliikkeen omistajattaren poika, kävi katsomassa Linnut viikon aikana jokaisessa Kino Raton näytännössä. Itse en muistaakseni nähnyt elokuvaa kuin kerran, sillä suosikkini oli edelleen 1958 ilmestynyt Vertigo, joka esitettiin silloin meillä nimellä Punainen kyynel. Laskutoimitukseni mukaan olen nähnyt elokuvan ainakin 50 kertaa.
Niin.
Jos oikein muistan, Linnuille jopa naureskeltiin aikanaan. Kohde ja syy oli kahvilassa istuva juoppo, joka lausuu kuuluisan kannanoton: "Maailmanloppu on tulossa." Eihän sitä kukaan voinut uskoa, vaikka maailmaa ravisteli Kuuban kriisi ja ydinsodan uhka. Ekologisesta uhasta ei vielä tiedetty laajemmin. Olimme naiveja.
Linnut on näytetty televisiossa useasti, mutta kiinnostuksen kohteeni oli ilta 29.8. 1997. Elokuvan esityskanava oli Sanoma-konserniin kuulunut Nelonen, joka aloitteli tuolloin toimintaansa. Se sai toimiluvan kovassa mediakilpailussa. Yksityisten innovaattoreiden A4 jäi nuolemaan näppejään.
Voi olla, että tavallista haastavammalla ohjelmistopolitiikalla - elokuvatarjonta oli heti tasokasta - aloittanut Nelonen oli ainoa vaihtoehto toiseksi koko maan kattavaksi kaupalliseksi tv-kanavaksi. Miksi? Koska Nelonen toimi ison mediatalon suojissa. Se, että Nelosen ohjelmisto ja elokuvatarjontakin reivattiin 2000-luvulla "roskatarjonnan" suuntaan, on iso vahinko. Mutta nykyisinhän väitetään, että markkinat ratkaisevat.
==================================================================
Linnut kertoo seurapiirinainen Melanie Danielsista, jota esittää valokuvamalli Tippi Hedren. Melanie tapaa nuoren juristin Mitch Brennerin lemmikkieläinkaupassa. Rakkaus leimahtaa, ja Melanie Daniels matkustaa Mitchin kotiin Bodega Bayhin. Pian Melanie tajuaa, että Mitch elää lievässä riippuvuussuhteessa äitiinsä (Jessica Tandy). Mitchin nuori sisko Cathy kuuluu hänkin ihmissuhdekuvioon. Melanie jättää kaupasta ostamansa linnun lahjaksi Cathylle.
Linnut ovat vihjeenomaisesti esillä jo elokuvan alussa. Melanie Daniels joutuu saarella huomaamattaan lintujen ympäröimäksi. Syntymäpäiväjuhlien aikana tapahtuu sitten lintujen todellinen hyökkäys. Mitchiin rakastunut opettaja Annie Hayworth vedetään mukaan tapahtumiin.
Jännitystä nostetaan kohtauksessa, jossa Melanie Daniels istuu penkillä, aluksi tietämättään, että lintu toisensa jälkeen ilmestyy hänen taakseen. Raju väkivallan invaasio koetaan Brennerien talossa, jossa elokuvan päähenkilöt putoavat elämän ja kuoleman peliin lintujen hyökätessä hurjalla tempolla. Jakso on huikeinta Hitchcockia sitten Psykon (1960) suihkumurhan. Maetsro sai inspiraation ryöpsähdyksiin luettuaan sanomalehtijuttua lintujen ahdistelusta ja bensaräjähdyksestä, jossa opettajatar menehtyi oppilaita suojellessan.
Lintujen henkilöt ovat kuin Tuomionpäivän uhreja. Jotkut heistä ovat heikkoja, toiset vahvoja. Mitchcin äiti yrittää olla vahva, samoin opettajatar, mutta Hitchcock pyörittää heitä aikamoisessa liemessä ennen kuin selviää, ovatko he vai eivätkö ole valmiita puolustamaan saariyhteisöä.
Tulevan elokuvatähden Melanie Griffithin äiti Tippi Hedren näyttää valokuvamallilta, mutta elokuvan edistyessä Melanie Daniels muuttuu aktiiviseksi ja päättäväisesti toimivaksi naishahmoksi. Hitchcock on selvästi halunnut karistaa yltään maineen, jonka mukaan hän kuvasi naiset vain seksiobjektina (muistetaan myös vuoden 1954 Takaikkunan Grace Kellyn seurapiirikaunotar, joka kasvaa elokuvan aikana itsenäiseksi toimijaksi).
===============================================================================
Miksi Linnut tehtiin?
On lupa esittää teoria, jonka mukaan Universalille muuttanut Alfred Hitchcock tajusi, että
Psykon ainutlaatuisen jännityspakkauksen ja suihkumurhan jälkeen yleisö odotti maestrolta jälleen jotain uutta. Sellainen uusi shokki saatiin sitten aikaan, vaikka Lintujen teknisten ongelmien ratkaiseminen vaati valtavasti työtä (ei ollut tietoakaan tietokoneista ja digitaalitekniikasta).
Elokuvassa on paljon otoksia, vaikka Alfred Hitchcock tyylinsä mukaisesti ei tuhlaillut rahaa. Työryhmän apu oli tärkeä, ja lukuisat keskustelut niin kuvaajan, lavastajan kuin erikoistehostemiesten ja ornitologin kanssa auttoivat ratkaisemaan ongelmia. Hitchckock on kertonut François Truffautille, että hän oli tuskin aikaisemmin joutunut ohjaamaan sellaista jaksoa kuin lintujen massiivinen hyökkäys Brennerien taloon. Täytyi myös "suojella" talossa kamppailevia henkilöitä - Mitch Brenneriä, Mitchin äitiä ja siskoa sekä Melenie Danielsia. Siis näyttelijöitä.
Lintuja tehtäessä uutta oli improvisaatio. Alfred Hitchcock tunnettiin ohjaajana, joka jo käsikirjoitusvaiheessa saattoi miettiä päässään jokaisen kuvan ja kohtauksen. Nyt hän muutti käsikirjoitusta, karsi sen heikkouksia ja jopa improvisoi rohkeasti kuvauspaikalla. Truffaut on huomauttanut Hitchock-keskustelukirjassaan olevansa iloinen, että maestro ei lähtenyt selittelemään syitä lintujen hyökkäykseen (jotkut ovat pitäneet Vertigon loppuyhteenvetoja päälleliimatuilta).
Kaikki jää  Linnuissa spekulaatioksi. Katsoja voi tehdä omat johtopäätöksensä fantasian ja todellisuuden demarkaatiolinjalla. Kunhan katsoja todellakin muistaa, että Linnut on symbolitason visuaalinen heijastuma 1945 alkaneesta atomipommin ja ydinsodan kollektiivista pelosta. Ja kunhan katsoja muistaa, että Hitchcockin sanoin elokuva seuraa klassisen tragedian sääntöä: paikan, ajan ja toiminnan yhteys.
===============================================================================
Tätä kirjoittaessani Akateemiseen on saapunut British Film-Instituten elokuvalehti Sight and Sound, jonka arvovaltaisuutta tuskin kukaan kiistää, vaikka pitäisi enemmän Cahiers du Cinemasta tai Film Commentista. Sight and Sound on julkaissut vuodesta 1952 maailman kriitikoiden listoista koottua maailman parhaiden elokuvien listaa. Tuolloin ykkönen oli ajankohtainen, Vittorio de Sican neorealistinen italialasteos Polkupyörävaras, Chaplin pääsi kahdella elokuvallaan mukaan ja kymmenes oli Jean Renoirin Pelin säännnöt, Renoirin rakastettava 1930-luvun lopun luokkakuvaus on majaillut listalla joka kymmenes vuosi (yleensä kakkosena tai kolmosena).
Vuonna 1962 "maailman parhaaksi" äänesttettiin Orson Wellesin Citizen Kane (1943). Ykkösenä se pysyi aina tähän kesään. Vuoden 2012 Sight and Sound-äänestyksen parhaaksi nousi Alfred Hitchockin Vertigo - punainen kyynel. Riemuitsen.