sunnuntaina, joulukuuta 01, 2013

Suomalaisen dopingurheilun sinetti! - Arto Halosen Isänmaallinen mies on suuri elokuvatyö * * * *

Kuva: Malla Hukkanen

















Dokumentaristina paremmin tunnettu Arto Halonen ohjasi vuosi sitten Sinivalkoinen valhe -elokuvan, jossa pureuduttiin hiihtourheilumme isoon skandaaliin. Vuoden 2001 MM-hiihdoissa Lahdessa osa hiihtäjistä jäi kiinni dopingista. Halosen elokuva näytti, miten valheellista ja peittelevää hiihtourheilumme on ollut vuosia. Lähdettiin siitä ajatuksesta, että esimerkiksi veridopingia tarvitaan tulosten parantamiseksi, koska muutkin maat tekevät samoin.
Arto Halosen fiktioelokuva Isänmaallinen mies jatkaa samasta aiheesta. Nyt ollaan 1980-luvun loppupuolella. Neuvostoliitto on vielä olemassa, ja Suomessa valmistaudutaan Calgaryn talviolympialaisiin, Kanadaan. Suomen hiihtourheilun johto haluaa menestystä, ja kultamitalitoivoksi nostetaan hiihtäjistä lahjakkain Aino (Pamela Tola). Syntyy ”nerokas” oivallus: Piirisarjatasolla hiihtotöissä toiminut Toivo (Martti Suosalo) edustaa sellaista, melkein ainutlaatuista veriryhmää, jota voidaan käyttää hiihtäjien tankkauksessa.
Hiihtourheilun johto ja lääkärit tekevät Toivolle yhden kysymyksen: Oletko isän maallinen mies? Työttömäksi latojan ammatista jäänyt perheellinen Toivo lupaa olla. Hän suostuu lahjoittamaan vahvaa vertaan Ainolle.
================================================================================================
Isänmaallinen mies on Arto Halosen ja toisen aiheeseen paneutuneen, käsikirjoituksen laatimiseen osallistuneen toimittaja Jouni K. Kemppaisen suurtyö. Visuaalisesti se on toimivaa, elävää ja joustavaa kotimaista fiktioelokuvaa, jonka siteet faktoihin ja 1980-luvun lopun todellisuuteen ovat vahvat. Ajankuva on hallussa.
Arto Halosen elokuvan käsikirjoitus on tehty siten, että mitään todellisia nimiä ei mainita, eikä oikein Calgaryn kisojakaan. Mutta urheilua seurannut tietää, missä mentiin ja ketkä olivat asialla. Saa sitten nähdä, tulevatko osalliset julkisuuteen väittämään, että elokuva on täyttä valhetta.
Tuskin niin enää voidaan väittää, koska juuri syksyllä muutamat hiihtäjät saivat tuomiot valehtelusta niin sanotussa 2000-luvun alun STT-jupakassa, jossa päätoimittaja ja dopingista jutun tehnyt toimittaja joutuivat jättämään paikkansa, koska oikeudessa heidän artikkelinsa todistusvoimaan ei uskottu. Nyt on viimeistään selvää, että STT oli oikeassa uutisoidessaan suomalaisen dopingvalheista. Miksi sitten entinen päätoimittaja ja toimittaja eivät hae oikeutta journalismilleen.
================================================================================================
Isänmaallisessa miehessä Toivo ja Aino ovat pääosassa. Kiinnostavasti Toivo kysyy moraalin perään, mutta vaimo (Pirjo Lonka) on toista mieltä. Kun rahaa on tulossa taloon, niin moraalista viis. Samaa mieltä ovat hiihtomaajoukkueen miehet – pääpukari Ilmo (Janne Reinikainen), johtaja Pakarinen (Mikko Kouki), puheenjohtaja Kataja (Hannu-Pekka Björkman) ja lääkäri. Toivon oman veren lisäksi käytetään veripusseja parantamaan hiihtosuoritusta.
Arto Halosen elokuvassa näytellään hyvin, jopa erinomaisesti. Doping- ja hiihtoaiheen lisäksi pureudutaan miehen ja naisen välisiin suhteisiin, intohimoon ja seksiin. Oikeastaan ei ole mikään ihme, että olympialaisiin lähtenyt hiihtojoukkueen miesporukka osoittautuu toimissaan ja kielenkäytössään sovinistiseksi. Yökerhoissa ja huorissa käydään, viinaa juodaan tolkuttomasti ja niin edelleen. Urheilua tuntevat ovat esittäneet, että näinhän se meni suomalaisilla urheilijoilla ulkomaan matkoilla. Ei tietenkään kaikilla.
Hiihtokilpailukuvat ja ulkoilmavälähdykset toimivat hyvin. Martti Suosalo taitaa olla elämänsä parhaassa roolissa uhrin asemaan joutuneena Toivona. Pamela Tolan hiiihtämiseen uskoo. Ja Satu Paavolan sekä Lauri Tilkkasen Karhumäen hiihtäjäveljekset ovat rooliensa tasolla.
Nyt joutuu vain kysymään: Ammutaanko Arto Halosen Isänmaallinen mies vaikenemisella alas? Ilmestyykö joku todellinen osallinen kerrankin puhumaan totta, jotta suomalaisen hiihtovalheen pönkittämiselle saataisiin lopulta piste. Voi olla, että asianosaiset ovat niin tiukasti kiinni eri työpaikoissaan ja asemissaan yhteiskunnassa, että vaikenemisen muuri ei murru. Silti Arto Halosen yritykselle pitää suoda isänmaallinen kiitos!

Ajankohtainen kommentti

TV1:n Ulkolinja on Ylen parhaita, ehkä paras asiaohjelma. Jännityksellä odotin torstai-iltana saksalaista dokumenttia Ulkolinja: Jalkapallon sopupelit (The Bet – in the Grip of the Gambling Mafia, 2013), jonka piti analysoida jalkapallon, vedonlyönnin ja globaalin rikollisuuden kytköksiä. Valitettavastia sinänsä hyvin tehty dokumentti ei tarjonnut jalkapalloa tuntevalle mitään uutta. Kaikki dokumentissa esitetyt faktat ja väitteet on käyty aikaisemmin hanakasti läpi mediassa. Jalkapallosta tietämättömille ja siihen penseästi suhtautuville dokumentti saattoi vain hämmentää kokonaiskuvaa: Mitä tässä oikein halutaan esittää?
Dokumentista jäi muistiin muutama asia: Vedonlyöntirikollisuus on miljardeissa mitattuna nykyisin huumekaupan luokkaa, joidenkin pelaajien onnetonta taloudellista tilannetta yritetään käyttää hyväksi ja rikollisella tiellä ovat etenkin Aasian kansalaiset. Ottelujen manipulointiyritykset vievät  Kiinaan, Hongkongiin ja Singaporeen. Kiinalaismieshän se oli 2000-luvun puolivälissä järjestelemässä sopupelejä Myyrmäessä.
Siinä mielessä dokumentti oli tuore, että kerrottiin jopa pidätyksistä: Singaporelainen rikosllisjohtaja Tan Seet Eng saatiin kiinni.

Ei kommentteja: