ERO IRANILAISPERHEESSÄ * * * *

Islam puhuttaa. Islamista ei tiedetä paljoakaan, mutta viime aikoina Suomessakin on ilmestynyt kirjoja - esimerkiksi islamin tutkimuksen professorilta Jaakko Hämeen-Anttilalta. Ja on Islamin arkkitehtuurista ja taiteesta julkaistu ulkomailla kiehtovia, aivan suurenmoisia opuksia - kuten Markus Hattsteinin ja Peter Deliuksen laaja kartoitus maailman uskonnosta ja kulttuurisesta voimatekijästä historian havinasta nykypäivään.
Nyt valkokankaalle on tullut Asghar Farhadin Berliinissä palkittu iranilainen elokuva Nader ja Simin: ero. Vaikka Iran on lännessä jopa "pahan valtakunnan" maineessa, niin maassa tuotetaan hienoja elokuvia. Tunnemme hyvin Abbas Kiarostamin tuotannon. Alkusyksyllä Helsingin ohjelmistoon saapui Kiarostamin lännessä ohjaama Iltapäivä Toscanassa.
Nader ja Simin: ero on maahantuontina kulttuuritapaus. Se on varteenotettava kuvaus islamilaisen maan elämänmuodosta ja perinteestä. Se valottaa islamin uskonnon periaatteita, etenkin naisen asemaa tai oikeammin - modernia naista, joka haluaa irti avioliitosta, haluaa vapauteen. Hänen nimensä on Simin.
Asghar Farhad näyttää konkreettisesti, miten Siminin aviomies Nader hätääntyy. Nader on hoitanut dementinoitunutta isäänsä, joka asuu pariskunnan talossa. Avioparilla on 10-vuotias lapsi, jonka näkökulmaa eroon avataan riittävästi. Näkökulmat vaihtuvat ja risteytyvät erinomaisella ohjauksella.
Nader ja Simin: ero on vähitellen, pala palalta kehittyvä elokuva avioparista, jonka ympärille ohjaaja tuo yhä uusia henkilöitä. Asghar Farhadin ote on melkein dokumentaarinen, mutta siitä huolimatta tai siksi hän saa kuviinsa niin runollisuutta kuin pakahduttavaa tunnetta.
Farhad näyttää epäsuorasti, että tämänkin, keskiluokkaisen avioparin vaikeuksista osa johtuu iranilaisesta yhteiskunnasta. Silti ohjaaja jättää syyttelyn sikseen, mutta pohtii hiljaisella vakuuttavuudella moraalisia kysymyksiä. Näyttääpä vielä, miten me ihmiset teemme virheitä, joiden korjaaminen on vaikeaa. Iranilaisohjaajan elokuva onkin yleismaailmallinen.
Leila Hatamin tulkitsee suurenmoisesti Siminiä. Näyttelijätär heittäytyy tapahtumiin ja niiden ongelmallisiinkin käänteisiin. Myös Peyman Mooadi on hyvä Naderin roolissa.

Ajankohtainen kommentti

Ylen uuden toimitusjohtajan käden jälki alkaa näkyä. Tampereen Tohlopin legendaarinen TV2 muutetaan nuorten kanavaksi. Ylellä on kova hinku tavoitella 15-29 -vuotiaita. Ylestä viestitetään, että saavat alle 45-vuotiaatkin siirtyä tulevaisuudessa kanavalle, mutta ennen kaikkea nuoret naiset. Muilla ei siis ole asiaa TV2:n uudessa erityiskohderyhmän profiloinnissa. Merkitseekö tämä, että Pikku Kakkosen lapsikatsojia ei enää haluta kanavalle? Eivätkö he vielä ole päiväkotilaisia ja ala-asteen ekaluokkalaisia?
TV2 on ollut vuosia, vuosikymmeniä maalaiskomedian kanava. On sillä merkittävä menneisyys myös tv-draaman ja tv-elokuvien tuottajana - silloin joskus Matti Tapion ja myöhemmin Reima Kekäläisen aikana. On tuotettu Heikkiä ja Kaijaa, Reinikaista, Rintamäkeläisiä ja Elämän suolaa. TV2 on myös ollut vuosikymmeniä tuttu Ajankohtaisesta kakkosesta, jonka teemailtoja katsotaan ja niistä väitellään kahvipöydässä työpaikoilla. Ylestä viestetään, että tämä ajankohtaisohjelma tulee säilymään jatkossakin.
Vilkaistaanpa Finnpanelin katsojatutkimuksia. TV2:n osuus vuorokautisesta katselusta on 13,3 prosenttia. Yli 65 -vuotaiden katseluosuus vuorokaudessa on 18,0 prosenttia (Teemalla vain 3,4, %, TV1:llä 32,9 %). Taas naisista ikäluokassa 10-25 -vuotiaat kanavaa katsoo vain 6,1 %, joten töitä Ylessä riittää, jotta erikoisryhmä saadaan heräämään. (Tässä ikäryhmässä Sub saavuttaa 16,6 % osuuden).
Katsotaanpa TV2:n osuutta vielä naisten ikäryhmässä 45-64 -vuotiaat: 12.9 %. Entä mitä sitten saman ikäryhmän miehet: 14,4 %. Vertailun vuoksi miehissä 10-24 -vuotiaat TV2 kiinnostaa vain 8,9 prosenttia, mutta ryhmässä yli 65-vuotiaat Tohlopin kanava hankkii 17,4 katseluosuuden.
Voisiko ajatella, että Ylessä on menossa jonkinlainen johtamisen ja suunnittelun paniikki. Ei oikein tiedetä, mitä halutaan ja mihin mennään. Yritetään mielistellä väkisin nuoria. Eikä TV2:n nuorentaminen ja naisistaminen tule olemaan helppoa. Kun vielä tiedetään, että netin pauloihin uppoutunut nuoriso ei muutenkaan suosi Yleisradiota.