sunnuntaina, marraskuuta 20, 2011

ELOKUVIENI MESTARITEOKSET 113

Bolwieser (Bolwieser/, Länsi-Saksa 1977), ohjaus: Rainer Werner Fassbinder, käsikirjoitus: Fassbinder - perustuu Oskar Maria Grafin romaaniin, kuvaus:, pääosissa: Kurt Raab (Xavier Bolwieser), Elisabeth Trissenaar (Hanni).








Nuorena kuolleen länsisaksalaisen mestariohjaajan Rainer Werner Fassbinderin (1946-1982) laajasta tuotannosta suosikkejani ovat Maria Braunin avioliitto, Lili Marlen, Veronika Vossin kaipuu sekä mahtava tv-sarja Berlin Alexanderplatz. Näiden lisäksi haltioiduin marraskuun puolivälissä 1987 TV3:n katseluteatterissa, kun kankaalle ilmestyi Fassbinderin kolmituntinen avioliittokuvaus Bolwieser. Jostain syystä se oli saanut meillä nimen "Bolweiser".
Vuosi 1987 oli TV3:n eli Kolmostelevision ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Sain olla kriitikkona mukana seuraamassa kanavan kehitystä joulukuusta 1986 alkaen, kun Ylen, Mainos-Television ja Nokian perustama Kolmoskanava aloitti koelähetykset.
Rainer Werner Fassbinderin unohdettu Bolwieser oli Suomen ensi-ilta ja esimerkki kanavan elokuvastaavien loistavasta suunnittelu- ja hankintataidoista. TV3 esitti vuosina 1987-1991 valtavan määrän elokuvia, ja ennen kaikkea laatuelokuvia, paljon uusia ja myös klassikoita. Kanavalla oli muutakin ohjelmaa - esimerkiksi Timo T.A. Mikkosen onnistunut ajankohtaisohjelma Tänään, tässä ja nyt - mutta elokuvakanavana vailla vertaa TV3 toimi juhlitusti nuo neljä, viisi vuotta.
Bolwieser perustuu baijerilaisen kirjailijan Oskar Maria Grafin romaniin "Herra Bolwieserin avioliitto". Graf oli oman aikansa ja kotiseutunsa pelätty radikaali, joka ei piitannut kirjallisista tai poliittisista raja-aidoista. Hitlerin valtaantulon jälkeen vuonna 1933 Graf muutti Itävaltaan, mutta joutui pakenemaan lopulta Yhdysvaltoihin. Uuteen maailmaan suuntasi moni muukin aikakauden elokuvaohjaaja, kirjailija, säveltäjä tai kuvataiteilija.
Rainer Werner Fassbinder ohjasi vajaan viidentoista vuoden aikana nelisenkymmentä elokuvaa. Uskomaton saavutus nuorelta ohjaajalta. Kuluttava elämäntapa ja addiktiot (viimeistä elokuvaa Querelleä 1982 ohjatessaan hän käytti runsaasti huumeita ja alkoholia) sekä ylitsepaisuva aktiivisuus veivät hänet liian varhain hautaan. Uuden länsisaksalaisen elokuvan kärkiohjaaja ei säästellyt lahjojaan ja terveyttään. Bolwieserin valmistusvuonna hän ohjasi myös elokuvat Deutschland im Herbst, In einem Jahre mit 13 Monden ja aloitteli pääteostaan Maria Braunin avioliittoa. Eikä malttanut olla suunnittelematta 15-osaista Berlin Alexanderplatz -tv- sarjaa, joka tuotettiin hämmästyttävän lyhyessä ajassa vuosina 1979-1980. Kuolemaa edeltävinä päivinä 9.-10. 5. 1982 Fassbinder suunnitteli kiihkeästi uutta elokuvaansa Rosa L. , joka tulisi käsittelemään kuuluisaa puolalais-saksalaista vallankumouksellista ja spartakistiliikettä johtanutta Rosa Luxemburgia (1870-1919), joka sai surmansa Berliinin mellakoissa.
=====================================================================================================
Bolwieser on alunperin tuotettu kaksiosaisena tv-elokuvana. Rainer Werner Fassbinderin kuoleman jälkeen se lyhennettiin teatterilevikkiin, pituudeltaan 112 minuuttia. Fassbinder ei halveksinut televisiota massoja tavoittavana ilmaisumuotona. Fassbinder sovitti Grafin romaanista tarkan elokuvaversion. Kirjailijan tarinalle ollaan uskollisia, vaikka näkemys ja painotukset ovat aitoa Fassbinderiä. Jälleen kerran saksalaisohjaaja tutkii alistamista ja vallankäyttöä, tällä kertaa pikkukylän asemapäällikkönä toimivan Bolweiserin kotona. Aika on 1930-luvun vaihde.
Rainer Fassbinderin läheinen ystävä ja "pateettisten miesten" tulikitsija Kurta Raab näyttelee asemapäällikkö Xavier Bolwieseriä. Hän palvoon aistillista Hanni-vaimoaan. Mies on riippuvainen vaimostaan, mutta Hanni haluaa pitää yllä pelkän kulissiavioliiton. Hanni on kiinnostunut muista miehistä, mutta Xavier ei pidä tätä pahana. Melkein oudon miehisen tunteen vallassa hän puolustaa loppuun saakka vaimonsa kunniaa. Vai puolustaako? Eikö jossain vaiheessa tule hetki, jolloin miehen sisimpään kerääntynyt epätoivo johtaa traagisiin tapahtumiin? Fassbinder opittin tuntemaan naismuotokuvistaan, mutt nyt hän näyttää paljaimmillaan miehen ahdistuksen.
Bolwieser on Rainer Werner Fassbinderin huikea kunnianosoitus maanmiehelleen, Hollywoodissa 1950-luvulla suurimmat melodraamat ohjanneelle Douglas Sirkille eli Detlef Sierckille. Muita Fassbinderiin syvän vaikutuksen tehneitä ohjaajia olivat Raoul Walsh, Luchino Wisconti ja Jean-Luc Godard. Fassbinder on kertonut tutkineensa paljon myös saksalaisen teatterintekijän ja näytelmäkirjailijan Bertolt Brechtin tuotantoa. Todettakoon, että myöhemmin muun muassa espanjalainen Pedro Almodovar ja amerikkalainen Gus Van Sant ovat sanoneet saaneensa vaikutteita Fassbinderiltä.
Rainer Werner Fassbinder kertoo asemapäällikön ja tämän vaimon tarinan sirkiläisillä tunteen pauhuilla. Myös elokuvan visuaalinen ulkoasu viittaa Sirkiin. Siksi Fassbinderin elokuva kasvaa elämän kauneuden ja raadollisuuden näyttäväksi, hienovaraisen viiltäväksi järistykseksi, jossa ihmiskohtalot on kirjoitettu tuuleen. Mainittakoon, että Bolwieserin esittäjä Kurt Raab loi myös elokuvan lavastukset, mutta jostain syystä hänen ja ohjaajan yhteistyö katkesi tähän elokuvaan.
====================================================================================================
Korostan vielä, että TV3:n eli Kolmostelevision elokuvaohjelmisto oli jotakin sellaista, jonka olimme kokeneet aikaisemmin 1960-luvun lopulla Mainos-Television filmipäällikön Seppo Huhtalan aikana. Toki TV3 esitti myös keskinkertaisia elokuvia. Moni nuori tuskin tietää, että nykyisen MTV3:n elokuvatarjonta oli laadukasta, fiksua ja viitseliäästi valittua (Huhtalan jälkeen Jaakko Tervasmäki) aina 1980-luvun puoliväliin.
Itse asiassa Kolmostelevison tulo mursi MTV3:n elokuvatarjonnan kärjen. Ja niinhän siinä kävi, että Kolmostelevisiosta haluttiin lopulta eroon - se oli ohjelmapolitiikaltaan liian moderni, liian hyvä. Kanava ajettiin myöhemmin alas ja sulautettiin MTV3:een. Elokuvan puolella vastaavaa laatutarjontaa ei sitten tullut kuin muutamiksi vuosiksi 1990-luvun lopulla, kun Sanomien PTV:stä kehitetty Nelonen aloitti. Sama laatu näkyy ajoittain Yle Teeman elokuvatarjonnassa, mutta sitä vaivaa kyllä klassikoiden uusintapainotteisuus.
Haluan kuin todistukseksi liittää tähän luettelon Kolmostelevision merkittävästä
elokuvatarjonnasta lokakuusta 1988 tammikuuhun 1990:

Preminger: Laura (1944)

Preminger: Joki jolta ei ole paluuta (1954)

Renoir: Suuri illuusio (1937)

Visconti: Kuolema Venetasiassa (1971)

Hitchcock: Muukalaisia junassa (1951)

Malick: Julma maa (1973)

Aldrich: Helvetti 1944 (1956)

Wyler: Suuri maa (1958)

Ray: 55 päivää Pekingissä (1963)

Schrader: Alaston yö (1979)

Altman: Mitkä häät (1978)

Schatzberg: Paniikki piikkipuistossa (1973)

Olmi: Paikka nuorelle miehelle (1961)

Ashby: Harry ja Tonto (1974)

Lester: Petulia (1968)

Altman: Terveydeksi (1979)

Lumet: Serpico - kadun tiikeri (1973)

Reisz: Ranskalaisen luutnantin nainen (1981)

Aldrich: Murha asuu sydämessä (1965)

Newman: Rachel, Rachel - haluan rakastaa (1968)

Scorsese: Taksikuski (1976)

Clifford: Frances (1982)

De Sica: Kaksi naista (1960)

Fellini: Fellinin Casanova (1976)

Mazursky: Neukku New Yorkissa (1984)

Fleischer: Vaarallinen lauantai (1955)

Lean: Matka Intiaan (1984)

Benton: Paha porukka (1972)

Reisz: Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun (1961)

Kasdan: Silverado (1985)

Mazursky: Myrsky (1982)

Fuller: Tokion alamaailma (1955)

Mankiewicz: Paljasjalkakreivitär (1954)

Walsh: Valkoinen hehku (1949)

R. Scott: Alien - kahdeksas matkustaja (1979)

Welles: Oikeusjuttu (1963)

Anderson: Britannia Hospital - juhlapäivä (1982)

Mankiewicz: Kirje kolmelle naiselle (1949)

Preminger: Langennut enkeli (19459

Mann: Mies lännestä (1958)

Renoir: Suursuon salaisuus (1941)

Ritt: Hombre (1967)

Lynch: Elefanttimies (1980)

Ray: Peilin takana (1956)

Fleming: Ihmemaa Oz (1939)

Lucas: Tähtien sota (1977)

Bertolucci: Bertoluccin kuu (1979)

Reisz: Sweet Dreams (19859

Kazan: Joki tulvii (1960)

Visconti: Tiikerikissa (1963)

Neumann: Kärpänen (1958)

Ashby: Shampoo (1975)

Scola: Mehän rakastimme toisiamme niin paljon (1976)

Ford: Erämaan laki (1946)

(20.11 2011)

2 kommenttia:

Deekoo kirjoitti...

Sivuhuomio:

Katsoin osan filmeistä, mutta en kaikkia Ihmemaa OZ jäi katsomatta, ja lainasin sen kirjastosta, koska esimerkiksi monissa amerikkalaisissa sarjoissa (Sopranos esim.) viitataan Ihmemaa OZin hahmoihin. Minusta erittäin hyvä filmi.

Anonyymi kirjoitti...

BOLLWIESERILLÄ EI OLE MINKÄÄN VALTAKUNNAN MAININTAA ELONETISSÄ EES ESITYKSISTÄ