Lyhytelokuvien tekijänä mainetta saanut ja vasta tohtoriksi väitellyt Saara Cantell on ohjannut kolmannen pitkän draamaelokuvansa. Pari vuotta sitten nähty Kohtaamisia oli todellinen lupaus, novellistinen kertomus erilaisten ihmisten valinnoista. Cantellin uusi elokuva Tähtitaivas talon yllä on samalla tavalla novellimainen elokuva, jossa kolmen eri sukupolven naisten tarinat hahmottuvat samassa talossa. Kiinnostavasti ne menevät myös sisäkkäin. Tähtitaivas talon yllä ajoittuu sota-aikaan, 1970-lukuun ja nykypäivään. Elokuvan hienoja näyttelijöitä ovat Irina Björklund, Mari Nenonen ja Elin Pedersdotter. Itse asiassa koko elokuva keskittyy näiden kolmen naisen ympärille. Kysymys on ihmisen tekemistä valinnoista, miten eri sukupolvien ratkaisut vaikuttavat tulevaisuudessa. Saara Cantell ei usko, että joku määräämätön kohtalo vaikuttaisi ihmisiin, vaan hän on selkeästi sitä mieltä, että me ihmiset voimme vaikuttaa omaan elämämme. Omat ratkaisumme ovat kaiken lähtökohta ja lopputulos.
Tähtitaivas talon yllä on hiljainen, seestynyt kamarielokuva, jossa ei oikeastaan tapahdu paljon mitään. Saara Cantell ja kuvaaja Maria Hällförs ovat pystyneet silti intensiiviseen kerrontaan. Valitettavasti sisäkkäin menevät tarinat ovat liian odotettavia, jopa kliseemäisiä. Jokin ravisuttava käänne elokuvalle olisi tehnyt hyvää, jokin räsähdys ja radikaali draamaan kaareen liittyvä käännekohta olisi parantanut kokonaiskuvaa. Silloin Catntellin elokuvasta voisi puhua uutena tapauksena.
Ajankohtainen kommentti
Kotimaiset elokuvat näyttävät tulevan ensi-iltaan joka viikko. Parhaillaan Helsingin ohjelmistossa pyörii ainakin yhdeksän uutta suomalaista elokuvaa. Tasoakin löytyy, sillä todellisia positiivisia paukkuja ovat kevätkauden ensi-illoista olleet Varasto, Vuosaari ja tuorein uutuus Kohta 18. Jälkimmäisen ohjaaja Maarit Lalli nousi hetkessä kotimaisen elokuvan ohjaajakärkeen. Hän on tehnyt ennen lyhytfilmejä, joista maineikkain lienee aivan 1990-luvun lopussa valmistunut Kovat miehet.
Kotimaisten uutuuksien tulo teattereihin sen kun vain jatkuu. Sarjatehtailuksi muodostunut uusi Vares-jännäri saapui viime perjantaina. Huhtikuun neljäs teattereihin rävähtää natsiaiheinen tieteisjännäri Iron Sky, joka vaikuttaa trailerin perusteella amerikkalaisten Hollywood-tuotantojen parodialta.
Myös dokumenttielokuvaa valitaan sopivasti teatteriohjlelmistoon. Viime aikojen menestyksiä olivat Vesku ja Miesten vuoro. Helsingin ohjelmistossa jatkaa edelleen kiinnostava Säilöttyjä unelmia, jossa kuvataan maailmanlaajuista ruokateollisuutta.
Tulossa teattereihin on muun muassa Aleksi Bardyn ja Osku Pajamäen "sosiaalidemokraattinen" Rouva presidentti, joka piirtää kuvaa Tarja Halosen presidenttikausista. Tampereen lyhytfilmifestivaaleilla kohua herättänyt Kovasikajuttu luvatataan valkokankaalle aivan huhtikuun lopulla. Elokuvassa kuvataan kehitysvammaisten miesten punkyhtyettä "Pertti Kurikan nimipäiviä". Sen jälkeen uusien kotimaisten ensi-illat päättyvät. Seuraava uutuus on elokuussa saapuva musiikkifantasia Imaginairum.
Syökö kotimaisten ensi-iltojen lähes viikottainen tulo kankaille toisiaan? Hyvä kysymys. Maaliskuun alun Top-20 -tilastossa makaili kokonaista kuusi suomalaista elokuvaa, joten kaupallisia menestyjiä löytyy. Varasto on houkutellut teattereihin kohta 200 000 katsojaa, lastenfilmi Risto Räppääjä ja Viileä Venla on ylittänyt tuon rajan ja kehno Härmä on päässyt sadantuhannen lipunostajan suosioon. Positiivisinta tässä menossa on uusien ohjaajien tulo ja laadun selvä paraneminen. Viime vuosi ei ollut tasollisesti kovin hyvä. Eivätkä lipputulotkaan kasvaneet odotetusti.
Tähtitaivas talon yllä on hiljainen, seestynyt kamarielokuva, jossa ei oikeastaan tapahdu paljon mitään. Saara Cantell ja kuvaaja Maria Hällförs ovat pystyneet silti intensiiviseen kerrontaan. Valitettavasti sisäkkäin menevät tarinat ovat liian odotettavia, jopa kliseemäisiä. Jokin ravisuttava käänne elokuvalle olisi tehnyt hyvää, jokin räsähdys ja radikaali draamaan kaareen liittyvä käännekohta olisi parantanut kokonaiskuvaa. Silloin Catntellin elokuvasta voisi puhua uutena tapauksena.
Ajankohtainen kommentti
Kotimaiset elokuvat näyttävät tulevan ensi-iltaan joka viikko. Parhaillaan Helsingin ohjelmistossa pyörii ainakin yhdeksän uutta suomalaista elokuvaa. Tasoakin löytyy, sillä todellisia positiivisia paukkuja ovat kevätkauden ensi-illoista olleet Varasto, Vuosaari ja tuorein uutuus Kohta 18. Jälkimmäisen ohjaaja Maarit Lalli nousi hetkessä kotimaisen elokuvan ohjaajakärkeen. Hän on tehnyt ennen lyhytfilmejä, joista maineikkain lienee aivan 1990-luvun lopussa valmistunut Kovat miehet.
Kotimaisten uutuuksien tulo teattereihin sen kun vain jatkuu. Sarjatehtailuksi muodostunut uusi Vares-jännäri saapui viime perjantaina. Huhtikuun neljäs teattereihin rävähtää natsiaiheinen tieteisjännäri Iron Sky, joka vaikuttaa trailerin perusteella amerikkalaisten Hollywood-tuotantojen parodialta.
Myös dokumenttielokuvaa valitaan sopivasti teatteriohjlelmistoon. Viime aikojen menestyksiä olivat Vesku ja Miesten vuoro. Helsingin ohjelmistossa jatkaa edelleen kiinnostava Säilöttyjä unelmia, jossa kuvataan maailmanlaajuista ruokateollisuutta.
Tulossa teattereihin on muun muassa Aleksi Bardyn ja Osku Pajamäen "sosiaalidemokraattinen" Rouva presidentti, joka piirtää kuvaa Tarja Halosen presidenttikausista. Tampereen lyhytfilmifestivaaleilla kohua herättänyt Kovasikajuttu luvatataan valkokankaalle aivan huhtikuun lopulla. Elokuvassa kuvataan kehitysvammaisten miesten punkyhtyettä "Pertti Kurikan nimipäiviä". Sen jälkeen uusien kotimaisten ensi-illat päättyvät. Seuraava uutuus on elokuussa saapuva musiikkifantasia Imaginairum.
Syökö kotimaisten ensi-iltojen lähes viikottainen tulo kankaille toisiaan? Hyvä kysymys. Maaliskuun alun Top-20 -tilastossa makaili kokonaista kuusi suomalaista elokuvaa, joten kaupallisia menestyjiä löytyy. Varasto on houkutellut teattereihin kohta 200 000 katsojaa, lastenfilmi Risto Räppääjä ja Viileä Venla on ylittänyt tuon rajan ja kehno Härmä on päässyt sadantuhannen lipunostajan suosioon. Positiivisinta tässä menossa on uusien ohjaajien tulo ja laadun selvä paraneminen. Viime vuosi ei ollut tasollisesti kovin hyvä. Eivätkä lipputulotkaan kasvaneet odotetusti.
1 kommentti:
Taistelu Näsilinnasta, Mika!
Lähetä kommentti