tiistaina, toukokuuta 27, 2014

Nicole Kidman on Grace Kelly * * *

Finnkino Oy


















Cannesin filmijuhlien avajaiselokuvaksi oli valittu ranskalaistekoinen, mutta hyvin kansainvälinen Grace of Monaco. Olivier Dahanin elokuvalle vihellettiin uutistoimistojen mukaan esityksen loputtua. Ohjaaja on väittänyt, että kaikki elokuvassa on totta,
Grace of Monaco kertoo tietenkin 1950-luvun Hollywood-näyttelijästä Grace Kellystä, jota esimerkiksi Alfred Hitchcock käytti monissa elokuvissa –, Takaikkuna, Täydellinen rikos, Varkaitten paratiisi. Olivier Dahanin elokuvan tapahtumavuosi on 1962, jolloin Lintujen kanssa painiskellut Hitchcock yritti suostutella Kellyä takaisin Hollywoodiin. Elokuvassa on hauska, fiktiivinen kohtaus, jossa Hitchcock ja Ranskan silloinen presidentti de Gaulle käyvät Monacossa.
Nicole Kidman on ehostettu Monacon ruhtinaaksi, joka on sitoutunut hallitsijaperheeseen ja antanut Rainierille lapsia. Monacon ruhtinaana nähdään Tim Roth. Nuo ajat ja tapahtumat täältä kaukaa Suomesta lehtien ja uutiskatsausten pohjalta seurannut ei voi pitää Rothia hyvänä valintana, vaikka hän näytteleekin erinomaisesti. Ehkä nuori polvi hyväksyy paremmin Rothin Monacon ruhtinaaksi, mutta Nicole Kidman on elokuvan moottori. Hän liihottelee kohtauksissa kuin Andersenin sadun olento.
Jos Gracen ja Rainierin, ruhtinattaren ja ruhtinaan, rakkaustarina on vedetty romanttiselle asteelle, niin elokuvan ehkä kiinnostavin anti liittyy ajankuvaan. Ohjaaja Olivier Dohan viittaa selkeästi 1960-luvun alun eurooppalaisiin ongelmakohtiin. Dohan ei unohda, että Monacon puristukseen asettanut Ranska sotii edelleen Algeriassa. Charles de Gaullen osuutta tapahtumiin ei kaunistella, mutta vastapainoksi Monacon ruhtinasperheen elämää sievistellään. Ohjaaja on luovuttanut visionsa liikaa kaupallisiin tarkoitusperiin.
Grace of Monaco on sittenkin kiinnostavista poliittisista yksityiskohdista huolimatta silkkaa todellisuuspakoista elokuvaa. Tietysti Alfred Hitchcockin ohjauksen taiteen ihailija saattaa vuodattaa muutaman kyyneleen, koska Grace Kelly hylkäsi Hollywoodin liian aikaisin. Pitää kuitenkin olla tasapuolinen ja muistuttaa, että vaikka Hitchcock yritti saada Kellyn Lintujen pääosaan, niin ei Tippi Hedren sittenkään ollut huono valinta. Päinvastoin.

Ajankohtainen kommentti

Kotimainen ensi-iltakevät päättyi 9.5. Yhteistyöelokuva Koomikot, jossa Kati Outinen näyttelee tshekkiläisten kanssa, ja Tonislav Hristovin ja Kaarle Ahon ohjaama ”burgalialaishenkinen” Love& Engineering, jossa tarkastellaan insinöörejä ja naisia, olivat viimeiset ensi-iltafilmit. Kotimainen syksy käynnistyy 1.8. Inari Niemen ohjaamalla komedialla Kesäkaverit. Se on kuvaus tytöistä, muistosta ja Hangon kesästä.
Kevät 2014 ei ollut mikään kotimaisen elokuvan merkittävä ensi-iltakevät. Mitään suurta ei nähty, yleensä tuollaista kolmen tähden elokuvia ja niitä varman päälle tehtyjä kummeleita ja ristoräppääjiä. Lastenfilmiestä Onneli ja Anneli oli viehättävä uutuus. Anssi Mänttärin Romanssi toimi hyvin. Dokumenteista erottuivat Virpi Suutarin Eedenistä pohjoiseen ja Lasse Keson Tolonen.

Ei kommentteja: