Finnkino Oy |
Cannesin filmijuhlien
avajaiselokuvaksi oli valittu ranskalaistekoinen, mutta hyvin
kansainvälinen Grace of Monaco. Olivier Dahanin elokuvalle
vihellettiin uutistoimistojen mukaan esityksen loputtua. Ohjaaja on
väittänyt, että kaikki elokuvassa on totta,
Grace of Monaco
kertoo tietenkin 1950-luvun Hollywood-näyttelijästä Grace
Kellystä, jota esimerkiksi Alfred Hitchcock käytti monissa
elokuvissa –, Takaikkuna, Täydellinen rikos, Varkaitten
paratiisi. Olivier Dahanin elokuvan tapahtumavuosi on 1962,
jolloin Lintujen kanssa painiskellut Hitchcock yritti
suostutella Kellyä takaisin Hollywoodiin. Elokuvassa on hauska,
fiktiivinen kohtaus, jossa Hitchcock ja Ranskan silloinen presidentti
de Gaulle käyvät Monacossa.
Nicole Kidman on ehostettu
Monacon ruhtinaaksi, joka on sitoutunut hallitsijaperheeseen ja
antanut Rainierille lapsia. Monacon ruhtinaana nähdään Tim Roth.
Nuo ajat ja tapahtumat täältä kaukaa Suomesta lehtien ja
uutiskatsausten pohjalta seurannut ei voi pitää Rothia hyvänä
valintana, vaikka hän näytteleekin erinomaisesti. Ehkä nuori polvi
hyväksyy paremmin Rothin Monacon ruhtinaaksi, mutta Nicole Kidman on
elokuvan moottori. Hän liihottelee kohtauksissa kuin Andersenin
sadun olento.
Jos Gracen ja Rainierin,
ruhtinattaren ja ruhtinaan, rakkaustarina on vedetty romanttiselle
asteelle, niin elokuvan ehkä kiinnostavin anti liittyy ajankuvaan.
Ohjaaja Olivier Dohan viittaa selkeästi 1960-luvun alun
eurooppalaisiin ongelmakohtiin. Dohan ei unohda, että Monacon
puristukseen asettanut Ranska sotii edelleen Algeriassa. Charles de
Gaullen osuutta tapahtumiin ei kaunistella, mutta vastapainoksi
Monacon ruhtinasperheen elämää sievistellään. Ohjaaja on
luovuttanut visionsa liikaa kaupallisiin tarkoitusperiin.
Grace of Monaco on
sittenkin kiinnostavista poliittisista yksityiskohdista huolimatta
silkkaa todellisuuspakoista elokuvaa. Tietysti Alfred Hitchcockin
ohjauksen taiteen ihailija saattaa vuodattaa muutaman kyyneleen,
koska Grace Kelly hylkäsi Hollywoodin liian aikaisin. Pitää
kuitenkin olla tasapuolinen ja muistuttaa, että vaikka Hitchcock
yritti saada Kellyn Lintujen pääosaan, niin ei Tippi Hedren
sittenkään ollut huono valinta. Päinvastoin.
Ajankohtainen
kommentti
Kotimainen ensi-iltakevät
päättyi 9.5. Yhteistyöelokuva Koomikot, jossa Kati Outinen
näyttelee tshekkiläisten kanssa, ja Tonislav Hristovin ja Kaarle
Ahon ohjaama ”burgalialaishenkinen” Love& Engineering,
jossa tarkastellaan insinöörejä ja naisia, olivat viimeiset
ensi-iltafilmit. Kotimainen syksy käynnistyy 1.8. Inari Niemen
ohjaamalla komedialla Kesäkaverit. Se on kuvaus tytöistä,
muistosta ja Hangon kesästä.
Kevät 2014 ei ollut
mikään kotimaisen elokuvan merkittävä ensi-iltakevät. Mitään
suurta ei nähty, yleensä tuollaista kolmen tähden elokuvia ja
niitä varman päälle tehtyjä kummeleita ja ristoräppääjiä.
Lastenfilmiestä Onneli ja Anneli oli viehättävä uutuus.
Anssi Mänttärin Romanssi toimi hyvin. Dokumenteista
erottuivat Virpi Suutarin Eedenistä pohjoiseen ja Lasse Keson
Tolonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti