Viattomuuden aikaa ei ole ollut


Keskiviikkoiltapäivällä istun metrossa. Olen menossa Vuosaaresta keskustaan hoitamaan asioita. Sen jälkeen siirryn Töölön Pallolentälle seuraamaan meille vuosaarelaisille äärettömän tärkeää futisottelua Viikingit-Rops. Eli putoaako meidän joukkueemme vai nouseeko Rovaniemellä 1-0 voiton ottanut Rops Veikkausliigaan.
Saan metrossa viestin, että Tuusulan Jokelassa on ammuskeltu. En nykyään enää pidä televisiota päivällä auki, vaan kuuntelen digisovittimen radiopuolen kanavalta 3 Ylen klassista. Olen siis ollut uutispimennossa, ja viestin saatuani luulen, että Jokelassa on joku mies ammuskellut talonsa ovella.
Karmea todellisuus paljastuu lopulta Töölön Pallokentällä. Saan tietää pojaltani, mitä on todella tapahtunut, ja ennen ottelun alkua pidetään puolen minuutin hiljainen hetki Jokelan koulusurman uhreille. Ei siinä oikein jaksa seurata futismatsia, ja kun Rops tekee ekapuoliajalla maalin, homma alkaa näyttää selvältä. Vuosaarelaiset putoavat Ykköseen ja kenttäolosuhteidensa kanssa tappeleva Rops nousee Veikkausliigaan. Saako sitten lisenssin, koska kenttäolosuhteita ei Rovaniemellä ole laitettu kuntoon vuosiin. Tapaan kentän laidalla rehellisen kansanedustajan ja Pohjoisen pojan Esko-Juhani Tennilän, joka vakuuttaa että Rovaniemen kenttäolosuhteet laitetaan kuntoon. "On pakko."
====================================
Ottelun jälkeen laskeudun rullaportaita Rautientorilta alas metrotunneliin. Silmiini pistää seinälle asetettu, ensi-iltaan tulevasta elokuvasta kertiva mainosjuliste: "Halloween. Verilöyly voi alkaa." Kyllä se tuntuu pöyristyttävältä Jokelan tapahtumien jälkeen. Että taas helsinkiläiseen porpcorn-elokuvateatteriin tuodaan kauhufilmi, jossa silmitön tappaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Totta: En jaksa enää vaahdota fiktiivisestä väkivallasta. Katsoin sitä 41 vuoden työrupeamani aikana tolkuttoman paljon. Kirjoitin ainakin 12 000: sta elokuvasta. 1960-luvun lopulla Arthur Pennin Bonnien & Clyden jälkeen väkivalta oikein ryöpsähti valkokankaalle. Hidastetuista väkivaltakohtauksista tuli muoti-ilmiö. Sen jälkeen väkivalta on ollut keskinen osa Hollywood-tuotantoa.
Kyllä minä tiedän, että väkivalta myy. Meissä ihmisissä on viehtymys pahaan, karmeaan, kauhuun. Eihän Hollywoodissa muuten tuotettaisi väkivaltaa. Suomen Renny Harlinkin lähti Hollywoodiin ohjaamaan väkivaltaa. Ja nyt Jokelan tragedian jälkeisenä kolmantena päivänä Helsingin Sanomissa haastatellaan uuden Halloween-elokuvan tekijää. Tämä tekijä Rob Zombie sanoo, ehkä tahattomasti, mikä on elokuvan tekemisen tarkoitus tänään: "Kaikki elokuvat ovat eksploitaatiota - niissä valitaan aihe, tehdään elokuva ja odotetaan, että ihmiset maksavat rahaa."
================================
Hyvät lukijat! Olen nähnyt viime vuosina törkeitä väkivaltakohtauksia. Loputtomiin. Siis todellakin loputtomiin. Television myöhäisilta on perjantaisin ja lauantaisin täynnä väkivaltaa. Sitä esitetään, koska keksittin nerokas tapa välttää vastuuta: K-15 -logo. Ei se ole ainoa syy, mutta sillä vältät vastuun. Eli: televisiosta tuli väline, joka ei pyri hyvään, vaan pahaan. Koska se myy.
Jokelan koulusurmien yhteydessä harva on viitanut tähän fiktiivisen väkivallan massiivisen olemassaoloon. Se ei tehnyt minusta tappajaa, mutta saattaa purra haitallisesti vaikutuksille alttiiseen ja herkkään ihmisyksilöön. Ja nuoreen, jonka kokemus- ja tietomaailma on vasta kehittymässä. Ja nyt välineitä on niin paljon. Minun lukioaikana meillä Kajaanissa ei näkynyt vielä televisiota.
Voisi sanoa, että elokuvan ja television jälkeen internetistä on tullut uusi luonto, joka tarjoaa paljon kaunista ja tarpeellista, tietoa ja opastusta, mutta iskee myös säälittä, iskee kuin myrsky, jolle ihminen ei voi mitään. Ja silloin ovat heikoimmat taimet vaarassa.
Olemme tienneet tutkimusten johdosta jo 1960-luvulta, että elokuvalla on vaikutusta meihin katsojiin. Nykyään tätä väheksytään, koska kaikki haluavat huolehtia sananvapaudesta, eikä kukaan halua ottaa vastuuta. Koska ubiikin, äärimmäisesti katetun tietoyhteiskunnan operointiväline (televisio, internet, mobiili) on nykyään yhtä kuin ansaintalogiikka. Raha ratkaisee, pörssi kristallisoi voitot. Arvokeskusteluille ei ole enää sijaa, valistuksesta puhumattakaan.
================================
En halua sensurointia, tiedän että nettiä vasta on turha edes lähteä kontrolloimaan. Mutta syistä ja seurauksista saa ja pitää keskustella. Meiltä aikuisilta, vanhemmilta ja vanhoilta on ehkä unohtunut, että netti on koulunuorisolle nyt yhtä luonnollinen väline kuin valkokangas tai Radio Luxemburg meille silloin taannoin. Me viritimme radioaseman peiton alla yöllä ja kuulimme, kuinka Elvis lauloi Jailhouse Rockin. Me maksoimme pääsylipun elokuvateatteriin, jos saimme isältä rahaa. Nyt isä on ostanut pojalleen tai tytölleen tietskarin: Sen jälkeen kaikki on ilmaista.
Jokelan massamurhaaja oli hakenut mallit netistä ja Yhdysvalloista. Meillä ei usein tajuta, että USA on valtava maa, jossa tapahtuu hyvää ja pahaa. Se on rikas, älykäs, keksivä, luova ja etenkin takavuosina elokuvan, kirjallisuuden ja musiikin alla uskomattomia taiteellisia suorituksia tuottanut maa. Mutta siellä rotujen ja kansakuntien, rikkauden ja köyhyyden, eriarvoisuuden ja eliitin sulastusuunissa tapahtuu paljon ikäviä asiota.
Netti on kymmenen-kahdentoista vuoden ajan räjäyttänyt sen ulotuvillemme. Tuossa maisemassa samoavan täytyy olla valpas ja harkitseva. Tuskin me voimme sille mitään, jos sairaan mielen omaava abiturientti alkaa vainoharhoissaan ja yli-ihmismentaliteetissaan kuvitella olevansa Jumala tai Saatana, jolla on lupa tappaa.
Silti ihmettelen, miksi suomalaisten koulujen rehtorien edusmies Peter Johnson on lähes ainoa, joka näinä tuskan päivinä on rohjennut viitata nuortenkin ympärillä velloviin kuvallisen maailman sykleihin: "Käyttäytymismalli on suoraan Amerikasta, minkä takia piitää perätä uutisvälityksen, viihteen ja median vastuuta." (HS 9.11. 2007)
Me voisimme luoda pelisääntöjä, sivistynyttä ja valistunutta valmiutta nettiin. Siis palveluntarjoajien yms. saiteille. Se on varmankin toiveajattelua, sillä ei sitä luotu Hollywoodiinkaan. Vain raha näyttää oikeuttavan pelisäännöt, ja ne viittaaavat ahneuteen ja voitonpyyntiin. Rikolliset teotkin hyväksytään (kts. netin pornotarjonta tai lääkekauppa), koska rikos on elokuvaohjaaja John Hustonin mukaan inhimillisen yritteliäisyyden vasenkätinen muoto.
===============================
Otsakkeeni on: Viattomuuden aikaa ei ole ollut. Ärsyynnyin joidenkin kolumnistien kirjoituksista, jotka ilmoittavat Jokelan koulusurman jälkeen, että viattomuuden aika loppui nyt. Paskat, se loppui Suomessa jo kansalaissodassa, sillä mitä enemmän olet lukenut siitä ilmestyneitä kirjoja ja tutkimuksia, olet joutunut tajuamaan, että me suomalaiset olimme todellisia tappajia. Eikä talvi- ja jatkosota puhdistaneet kilpeämme. Ja ajatellaanpa, miten paljon täällä tapetaan ja murhataan, kotona ja kylillä. Tilaston mukaan me olemme Euroopan tappajakansaa. Ja aseitakin on kolmanneksi eniten maailmassa.
Eikö tämän pitäisi jo herättää päättäjät: Jonkinlaista kontrollia tappoaseiden saantiin; hiukan herpaantumista metsästykseen, jossa isä opettaa pojalleen aseenkäytön salata (lue: väkivallan); luokkakoot kouluissa pienemmiksi; ei metallinpaljastajia vaan opastavaa ja auttavaa henkilökuntaa kouluun; luokaton lukio pois ja lukio jälleen entiseksi opinahjoksi, jossa nuori tietää, missä tunnit pidetään ja oppii tuntemaan opettajansa; rahaa mielenterveystyöhön (Suomi pursuaa nykyisin rahaa); nuorten pahanolon lievittämiseen uusia yhteisöllisiä rarkaisuja (koulu ei saa olla vain suoritusyhteisö); tv-kanavat ja netin palveluntarjoajat arvokeskusteluun. Ja puhdistus Hollywoodissa: uusi humaani, taiteellisesti ajatteleva ja rahan valtaa torjuva sukupolvi tuottajien, käsikirjoittajien ja ohjaajien palleille.