Russell Crowe Gallipolin tiellä * * *

Australialaisohjaaja Peter Weir toteutti vuonna 1981 voimakkaan elokuvan Gallipolin, jossa kilpailijaystävykset – Mark Lee ja Mel Gibson – ilmoittautuvat armeijaan. Eletään ensimmäisen maailmansodan aikaa Australiassa. Leen esittämä juoksija on erittäin isämaallinen, brittihenkinen mies, joka uskoo sotilastehtäväänsä. Gibsonin juoksija epäilee sotaan liittyviä asioita. Molemmat lähtevät australialaisjoukon mukana pitkälle matkalle kohti Eurooppaa ja osallistuvat brittien johtamaan traagiseen operaatioon Turkissa, lähellä Gallipolia.

Australialaisnäyttelijä Russell Crowe on ikään kuin ohjannut Gallipolin jatko-osan. Crowen esikoisohjaus Kaivonkatsoja (The Water Diviner) tapahtuu ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana. Peter Weirin Gallipolissa kuvaamat historialliset tapahtumat liittyivät verilöylyyn, jossa britit uhrasivat ”toisen luokan” australialaiset sotilaat Osmanien kuoleman kentälle. Crowen Kaivonkatsojassa australialaisisä, maanviljelijä Joshua Connor (ohjaaja pääosassa) matkustaa neljä vuotta ensimmäisen maailmansodan jälkeen Eurooppaan, etsimään Gallipolin kauhuihin kadonneita poikiaan.

==================================================================================================

Jo muutama viikko sitten ohjelmistoon tullut Kaivonkatsoja on historiallinen draamaelokuva. Russell Crowe, joka on näytellyt lukuisissa Hollywood-elokuvissa kuten Gallipolin Mel Gibson, hyödyntää kameran edessä saamansa vuosien opin ja kokemuksen. Crowe ohjaa varmasti, pyrkii totuudellisiin kuiviin, joskin elokuvasta puuttuu sellainen ohjauksellinen intohimo ja luovuus, joka nostaisi sen keskinkertaisuudesta huippuluokkaan. Crowella ei ole ryhmässään Gallipolin kaltaisia huipputekujöitä – kuten kuvaaja Russell Boyd tai Weirille hienon käsikirjoituksen laatinut David Williamson. Näyttää myös siltä, että Crowe ei ole pystynyt täysin jakamaan ohjaajan ja näyttelijän tehtäviään.

Russell Crowen elokuva on hiukan asetelmallinen, jopa lapsellinen monissa painotuksissaan, mutta silti se on sydämeenkäypä etenkin tuskaisen isän tarinana. Elokuvan nimi juontanee kohtauksesta, jossa Joshua Connor laskeutuu omituiseen kaivoon, koska haluaa tarkistaa sen todellisen tilan.

Peter Weirin Gallipolissa pysähdytään muutaman kerran vetämään henkeä eri paikkoihin ennen kuin australialaisotilaat pääsevät tositoimiin Turkkiin. Kaivonkatsojassa Joshuan matka pysähtyy istanbulaiseen hotelliin, jota vetää Olga Kurylenkon esittämä yksinhuoltaja. Russell Crowe on sallinut entisen Bond-tytön loistaa synnynnäisellä hurmaavuudellaan. Kiinnostavan lisän elokuvaan tuo Joshua Connorin aivan kuin iltasatuna pojilleen lukema tarina taikamatosta.

Ajankohtainen kommentti

Yleisradion tv-keskäkuu on täynnä uusintoja. Otan esimerkeiksi viime viikon keskiviikon ja torstain. Keskiviikkona TV1 uusi Kyläsairaalaa, Rosvo Roopea, Midsomerin murhia. TV2:n puolella uusittiin Satuhäitä, Käsilaukkua, Ihania autoja, Uutta päivää, Boardwalk Empireä. Uutuussarja Decaption sentään piristi. Yle Teemalla uusittiin Muinaisen Egyptin taideaarteet, Koukuttavat nautinnot, kreikkalaista sarjaa Saarta.

Torstai oli vielä uusintapainotteisempi. TV1:n ohjelmistosta löytyvät uusintoina Kyläsairaala, A-Studio, Midsomerin murhat, kymmenosainen Downton Abbey, joka alkoi alusta. TV2 uusi Satuhäät, Tanskalaisen maajussin, Uuden päivän kaksi osaa. Teeman uusinnat olivat Ylipainoinen USA, Aranda, Mikä ei tapa, vahvistaa, mutta iloa iltaan toivat Kansallisteatterin Luolaston tv-versio kuin tärkeä ”ilmastonmuutoselokuva Koyaanisqatsi (1982), johon Philip Glass sävelsi musiikin.

Yle Teeman kesän hölmöin panostus on Batman-sarja, poliittisesti jopa vaarallisen oiekistolainen. En myöskään ymmärrä Paluu 1980-luvulle -sarjan uusintaesityksiä ja muita ”kasariaiheita”. Varmaankin tulossa on ysärisarja, ja sitten mennään ”seiskariin” ja ”kuusikkoon”

=====================================================================================================

Ylen kesäkuun ovat pelastaneet Buster Keatonin 1920-luvun mykkäkomediat. Vaikka niitä on esitetty tiuhasti aikaisemminkin, niin mestarilliset mykät Keatonit toivottaa aina tervetulleeksi ohjelmistoon. Viime sunnuntain Keaton oli mainio Hyppyä, soutua ja rakkautta, jota valtalehden tv-elokuvien arvostelija ei maininnut. Tähän on tultu, linja elokuvataiteen suureen perintöön on katkennut Suomessa. Sarja päättyy ensi sunnuntaina Keatonin viimeiseen ns. itsenäiseen komediaan, jonka nimi on Laivakalle nuorempi eli Steamboat Bill Jr.

Muistoja kirjahyllystä

Buster Keaton (1895-1966) luonnehti aikanaan 1920-luvun mykän komedian työtapojaan seuraavasti: ”Meillä ei ollut koskaan käsikirjoitusta. Aloimme vain yksinkertaisesti puhua aiheesta ja kuvasimme siitä kaiken minkä keksimme. Lopuksi liimasimme tulokset yhteen ja elokuva oli valmis.”

Buster Keaton syntyi sirkusteltassa, Kansasissa, kulki vanhempiensa mukana akrobaattiesityksissä. Hänestä kouliutui loistava akrobaatti.

Keaton tutustui 22-vuotiaana New Yorkissa elokuvamiehiin Fatty Arbuckleen ja Joseph Schenkiin. Siitä alkoi koomikon elokuvaura. Muutto länteen, nousevaan Hollywoodiin oli edessä. Vuonna 1922 Keaton siirtyi Metrolle ja neljä vuotta myöhemmin United Artistsille. Keatonin maineikas ura päättyi äänielokuvan tuloon.

Näyttelijänä Buster Keaton ei enää kelvannut äänifilmeihin. Murtunut Keaton nähtiin myöhemmin pienissä rooleissa, kuten Billy Wilderin 1950 legendaarisessa Hollywood-kritiikissä Auringonlaskun kadussa ja 1952 Charles Chaplinin Parrasvaloissa.

Vielä 1960-luvulla Buster Keaton vieraili Stanley Kramerin slapstickhengisessä komediassa Mieletön, mieletön maailma. Vuosi ennen kuolemaansa Keaton, Kivikasvo, sai vetää mykän kauden absoluuttisen muukalaisuuden yhteen Gerald Pottertonin The Railrodderissa.

=====================================================================================================

En löytänyt Buster Keatonista kirjaa, joista lienee kiinnostavin on 1960 julkaistu ”My Wonderful World of Slapstick”. Charles Samuels kirjoitti kirjan yhdessä Kivikasvon kanssa. Löysin kiinnostavan, kuvallisesti esitetyn teoksen mykkäelokuvasta. Daniel Blumin laatima ”Silent Films” on jokaisella sivullaan täynnä kuvia mykän kauden ohjaajista ja näyttelijöistä. Sivulla 315 Buster Keaton nähdään tuossa viime sunnuntain Collegessa, eli komediassa Hyppyä, soutua ja rakkautta (1927).

Löysin hyllystäni Philipp Reclam Juniorin kustantamon 998 Stuttgartissa julkaiseman, neljän A3- kokoisen kirjan ”vihkosarjan” ”Filmklassiker”. Vihkot on aseteltu kätevästi laatikkoon.

Ensimmäisessä vihkossa vuosilta 1913-1946 esitellään ja analysoidaan saksalaisen perusteellisesti Buster Keatonin komedia Steamboat Bill Jr. Eli Laivakalle nuorempi. Sen saksalainen nimi oli Wasser hat Balken – Steamboat Bill Jr.

William Canfield senior toivoo, että hänen poikansa William Canfield jr. (Buster Keaton) ottaisi haltuun Mississippillä liikkuvan matkustajalaivan, jolla voimakastahtoinen ja karski isä on kilpaillut rajusti toisen yrittäjän kanssa. Poika saapuu paikalle ukuleetä soitellen. Hän näyttää kippari-isän kauhuksi enemmän esteetikolta kuin ronskilta laivakallelta. Komediassa on myös rakkautta, sillä Juniori ihastuu kilpailevan laivayrittäjän tyttäreen (Mary King).

Recklamin ”Film Klassiker” -kirjassa korostetaan, että Laivakalle nuoremmassa on lukuisia Buster Keatonin komedioille tyypillisiä jaksoja – ristiriitoja, kommellusten sarjoja, pakoja ja takaa-ajoja, uhanalaisia taloja. Ja kuten niin monesti on Keaton-analyyseissä todettu, komedia sisältää kaikkien aikojen myrskyjakson.