Naisten elämää monisäikeisesti               * * * *









Saara Cantell on ohjannut hienon pienen elokuvan Kohtaamisia seitsemän erilaisen ja eri-ikäisen naisen elämästä. Elokuva on kerronnaltaan monitapahtumainen. Naisten kohtalot kulkevat elokuvassa rinnakkain. Kerrontamuoto on tuttu Robert Altmanin loistokkaasta 1990-luvun elokuvasta Short Cuts - Oikopolkuja, joka perustuu Raymond Carverin novelleihin ja runoon. Altmanin elokuva jäsensi järistystä odottavan Los Angelesin taivaan alla lukuisten henkilöiden tarinat, joiden yhteisenä nimittäjänä voisi olla Carverin ajatus: "- Ja saitko elämältä minkä halusit, saitko. - Minä sain. Ja mitä sinä halusit. - No, kutsua itseäni rakastetuksi, tuntea itseni rakastetuksi maan päällä."

Saara Cantellin Kohtaamisissa kohta kahdeksankymppinen Martta (Anneli Sauli) tapaa tyttärentyttärensä Emmin (Jenni Banerjee), joka tarvitsee rahaa hankkiakseen aineita. Emmi haluaisi saada isoäitinsä arvokkaan korun. Kahden naisen jännittynyt kohtaaminen avaa elokuvan. Myöhemmin tavataan liuta muita naisia, joiden tarinoihin liittyy pieniä iloja ja suuria suruja. Elokuvan monitapahtumaisen kerronnan punaisena lankana voisi olla lasten ja vanhempien välit, vähemmän tai enemmän tulehtuneet suhteet. Suomalaista nykytodellisuutta jäljitetään herkästi, hyvin realistisestikin kuvaamalla yhteiskunnallisia ongelmia, rasismia ja parisuhdetta kalvavaa petollisuutta. Tuntevatko elokuvan ihmiset itsensä rakastetuiksi? Sitä Cantell kysyy rehellisesti monissa kohtauksissa.

Saara Cantellin ilmaisu perustuu tinkimättömään haluun antaa aikaa ja tilaa naisten tarinoille ja luonnetutkielmille. Kestoltaan pitkiä kohtauksia ei tuhota nopeilla tai yllättävillä leikkauksilla. Cantellin elokuvan vuoropuhelu toimii. Kohtauksissa on tragiikan lisäksi paljon aitoa hauskuutta, huumoria, joka kuuluu ihmisen elämään vapauttavana ja täydentävänä suuntamerkkinä. Cantell on onnistunut luomaan elokuvallisesti jännitteisen palapelin, josta on pyyhitty pois kaikki paperinmakuisuus ja tekotaiteellisuus.
====================================================================================================
Kohtaamisia on näyttelijätöiltään tavattoman onnistunut kotimainen elokuva. Tietenkin Anneli Saulin osuus nousee ylitse muiden, vaikka se ei liene ohjaajan tavoite. Niin se vain on, että Sauli elää jokaisella huokosellaan kameralle. Ei ole uutinen, että 1950-luvun suomalaisen elokuvan Hilja, maitotyttö on synnynnäinen elokuvanäyttelijä. Ja nyt hän tekee seniori-ikäisenä elämänsä roolityön elokuvassa.
Upeassa maahanmuuttajahumaanissa sairaalajaksossa, jossa elokuvan ihmiskohtaloita sidotaan yhteen, Anneli Saulilla on pitkä kävely osaston käytävällä. Sen merkitys paljastuu sitten hienolla tavalla.
Pieni kriittinen huomio: Jaksoista siirrytään seuraaviin aina välikuvilla, joissa ilmenee lievää aasinsillan makua. Siis niin lievää, että katsomiskokemuksen jälkeen miettii, olisiko joku toinen kerronnallinen ratkaisu toiminut paremmin.

 Ajankohtainen kommentti

Lauri Kivisen valinta Yleisradion uudeksi toimitusjohtajaksi käsiteltiin mediassa pelkkänä henkilöjuttuna. En löytänyt nimityksen jälkimainingeissa juttuja, joissa olisi pohdittu Ylen nykyistä tilaa, ohjelmistopolitiikasta puhumattakaan. Se on tietenkin fakta, että Mikael Jungnerin viisivuotiskaudella yhtiön talous saatiin kuntoon ja uuden median uudet alustat tulivat painokkaasti käyttöön. Jungner johdatti Ylen mahtavaan internet-käyttöön ja perässä seurasi panostus mobiiliin. Ohjelmatoiminnan sisällöstä ei ole hiiskuttu, ja näyttää siltä, että esimerkiksi tv-yhtiöiden ohjelmia ei ehditä seurata niin kokonaisvaltaisesti, että voitaisiin keskustella ohjelmistopolitiikasta tai edes vertailla julkisen palvelun ja kaupallisten tv-toimijoiden ohjelmia. Se on valitettavaa.
Jopa Helsingin Sanomien kulttuuriosaston keskiviikkokolumnistina vieraileva, aikaisemmin Ylelle ohjelmiakin tehnyt Johanna Korhonen käsitteli Jungnerin tapausta pelkkänä henkilöasiana. Hänen mielestään Suomessa valitaan johtajaksi aina pitkä, rennonkallista pukua pitävä mies, jolla on sovinnainen henkilöhistoria ja vuorosanat valmiiksi opeteltuna. "Tämä on syy, miksi Mikael Jungner ei voinut jatkaa Ylen johdossa. Hän keskittyi johtajan roolin näyttelemisen sijaan itse johtamistyöhön, mutta oli muuten oma itsensä. Se oli liikaa."
Totta tuossa lienee toinen puoli, mutta ei Korhosellakaan ollut aikaa tarkastella Ylen julkisen palvelun roolia ja ohjelmistopolitiikkaa. Se on vahinko.
Lauri Kivisen ensimmäiset lausunnot vihjaavat, että Yle tulee media-alan murroksessa panostamaan enemmän ja enemmän uuteen mediaan. Kivinen on matkaviestinnän asiantuntija, joten voisipa ennustaa, että TV1:n Kotikatua ja urheiluojelmia katsotaan lähitulevaisuudessa enemmän Nokian älypuhelimen näytöltä kuin asunnon tv-vastaanottimesta. Mobiilialusta on ilmeisesti lähitulevaisuuden iso katsomisväline, sillä ovathan Googlen johtajat kertoneet, että kännyköistä tehdään jo joissakin maissa enemmän Google-hakuja kuin kotitietokoneesta.
Lauri Kivinen oli Yle-uutisten haastateltavana tiistaina (2.3. 2010). Hän ei puhunut mitään ohjelmistopolitiikasta tai sisällöstä, mutta julkisen palvelun yhtiön roolia sivuttiin. Kuten odottaa saattoi, Kivinen haluaa täsmentää ja tarkentaa Ylen roolia suhteessa kaupallisiin mediataloihin. Saa nähdä, mitä se sitten tarkoittaa käytännössä, kun Lauri Kivinen aloittaa toimitusjohtajana 1.5. 2010.
=====================================================================================================
Jotakin on sentään keskusteltu aivan viime päivinä Ylen roolista. Yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi esitti urheilutapahtumien karsimista. Helsingin Sanomien sunnuntaiosaston päätoimituskeskustelussa (7.3.) Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen muotoili asian ytimekkäästi: "Urheilu on viihdeteollisuutta - siis maksukanaville. Samoin pintahömppää voi karsia. Ylen tulee käsitellä ihmisten elämään oikeasti vaikuttavia asioita. Katsojaluvut eivät ole tärkeintä."

P.S. Olisiko kansanedustaja "Veltto" Virtasen pitänyt käydä katsomassa Saara Cantellin kirjoittama ja ohjaama Kohtaamisia-elokuva, jotta hän olisi harkinnut toisen kerran rasistista lavaesiintymistään perussuomalaisten viikonloppuristeilyllä.