Indiana Jonesin tarpeeton paluu

Alkuviikolla paikallisen K Citymarketin hyllyyn ilmestyivät dvd-kopioina kaikki 1980-luvun Indiana Jones -elokuvat. Tyhmenpikin tajusi, että uusin eli neljäs Indy-seikkailu on tulossa teattereihin. Kuulemma samaan aikaan joka puolella maailmaa.
Todellakin: Indiana Jones ja kristallikalllon valtakunta räjähtää Helsingissäkin useisiin elokuvateattereihin, Tennispalatsin ja Kino-Palatsin saleista Tikkurilan Kino Grandiin, Itäkeskukseen, Studio Järvenpäähän ja Kauniaisten Bio Graniin.
Indy-seikkailun isolla kopiomäärällä pyritään putsaamaan nuorten leffassakävijöiden rahat. Kaiketi myös muuallakin Suomessa kuin vain pääkaupunkiseudulla. Näin toimii Hollywood-johtoinen elokuvateollisuus.
==================================

Alkuperäinen Indy-elokuva Kadonneen aarten metsästäjät ilmestyi teattereihin 1981. Se oli Hollywoodissa komennon ottaneiden tuottaja-ohjaaja George Lucasin ja ohjaaja Steven Spielbergin ensimmäinen seikkailuelokuva. Se sai jatkokseen vuoden 1935 Shanghaihin vievän Indiana Jonesin ja tuomion temppelin (1984) ja Euroopassa sekä pyhällä maalla pyörivän Indiana Jonesin ja viimeisen ristiretken (1989). Jälkimmäisessä seikkailuelokuvassa oli huomattavaa Sean Conneryn tulo Indyn (Harrison Ford) isän rooliin.
Kadonnen aarten metsästäjät oli tekijöiden nöyrä kunnianosoitus Hollywoodin kultakauden seikkailuelokuville ja niiden tähdille, etenkin Errol Flynnille. Steven Spielbergin ohjauksessa korostui poikamainen ilo, jonkinlainen viattomuus: eletään vielä aikaa, jossa kaikki ei ole kaupan, paha pystytään nujertamaan ja sankari uskoo nuhteettomuuteen.
Jatko-osissa Steven Spielbergin ote löystyi, mukaan tuli kasinoajalle luonteenomaista kyynisyyttä.
Luonteenomaista oli, että kolmannessa osassa Indiana Jones ja viimeinen ristirietki vihollisia olivat kliseemäisesti natsit. Kolmannessa osassa esiteltiin myös nuori Indy edesmenneen lahjakkaan River Phoenixin hahmossa. Tämä lienee tekijöiden jippo hyödyntää Indy-aineistoa myöhemmin televisiossa: 1990-luvun alussahan meilläkin esitettiin tv-sarjaa Nuori Indiana Jones seikkailee.
=====================================

Alkuperäiseen Kadonneen aarteen metsästäjiin verrattuna kaikki jatko-osat - myös tämä kolmas Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta - ovat keinotekoisia. Uusin jopa epäuskottava, mielikuvituksellinen satuseikkailu, selkeä lastenelokuva, jos siinä (ja aikaisemmissa jatko-osissa) ei olisi niin paljon raakuutta ja väkivaltaa.
Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta on tarpeeton lämmitysyritys, tekijöiden epätoivoinen ele rahastaa vielä kerran tuottavaksi koetulla kaavalla (muistettakoon että Lucas ohjasi onnettomat jatko-jatko-osat joitakin vuosia sitten 1970-luvun lopun tieteisleokuvalleen Tähtien sota).
====================================

Aikaisemmin Indy etsi Liiton arkkia ja Graalin maljaa. Nyt hän on löytänyt uuden kohteen: inkojen kadonneen kultaisen kaupungin. Tämä juonne jää sittenkin vähemmälle, jopa taka-alalle, sillä tekijät ovat kiinnostuneimpia kylmän sodan nostalgiasta. 1950-luvulle sijoittuvan Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta vihollisia ovat - yllätys, yllätys - neukut. Cate Blanchettin näyttelemä Irina on kuin raapaistu takavuosien James Bond -seikkailuista.
Anteeksiantamatonta uudessa Indyssä on jännityksen puute. Tekijät ratsastavat ylimielisyyden harjalla: kyllä me osaamme vääntää seikkailua vaikka mistä, olemmehan sen todistaneet niin monta kertaa aikaisemmin. Nyt eivät enää osaa, joko aika on jättänyt Steven Spielbergin (61 v.) tai ohjaajan kyvyt ovat hiipumassa.
Kulmikas Harrison Ford (65 v.) on sankari-Indynä ikääntynyt pökkelö. Toimintajaksoissa hänen energiansa ja vauhtinsa eivät riitä.

=======================================

Ajankohtainen kommentti

"Yle välittää", "Suorana vain Ylen kanavilla". Lupamaksurahoilla huseraavan Yleisradion Tv-urheilun itseriittoisuus ärsyttää. Muutaman valtion pelaamista jääkiekon MM-kisoista tehtiin kuin Ylen kisat. Viime keskiviikon Mestareiden liigan loppuottelun studio-osuudessa juontaja Tapio Suominen jaksoi muistuttaa, että kesäkuussa alkavat Jalkapallon EM-kisat nähdään suorana vain Ylen kanavilla.
Uskotaan, mutta kamppailu suurten urheilutapahtumien tv-oikeuksista on nykyään niin veristä ja summat hipovat pilviä, että ei ole yhtään varmaa, välittääkö Yle suorina jatkossa jalkapallon EM- ja MM-kisoja. Entä jos Nelonen Urheilukanavallaan tai MTV3 muuten vain lyövät pöytään isommat tarjousrahat?
Tai maksullinen Canal+ kaappaa lisää tv-pelejä?
======================================

Jotta suurten urheilutapahtumien televisiointi palvelsi parhaiten meitä katsojia, joilla ei ole maksukanavia, niin nokittelun ja kilpailun aika saisi väistyä. Yle voisi tulla yhteistyöhön kaupallisten kanavien kanssa - mukaan osakkaana Urheilukanavaan - jotta isot kisat pystyttäisiin pitämään maksuttomilla kanavilla. Silloin myös ikuinen ruikutus urheilun ylitarjonnasta loppuisi.