Sofia Coppolan teinit varkaissa * * *

Francis Ford Coppolan tytär Sofia yllättää meidät. Hän on ohjannut erikoisen, aikaisemmista elokuvistaan poikkeavan teinirymistelyn, joka on täynnä tyttöenergiaa. No, totta, poikkesihan Sofia olemassaolon tuskaa ja vieraantumista kuvaamistaan elokuvista (mm. vuonna 1999 The Virgin Suicides, 2003 Lost Translation) ohjaamalla 2006 historiallisen rakkausdraaman Marie Antoinette, joka on esteettisesti komeaa, jopa visuaalisilla otoksillaan herkuttelevaa elokuvaa.
Sofia Coppolan uutuus The Bling Ring sijoittuu Los Angelesiin, ja ennen kaikkea rikkaiden perheiden maailmaan. Ja senhän maailman Sofia tuntee. Muiistatteko, kun häntä herjattiin episodielokuvan New York Stories jaksosta ”Life Without Zoe”, joka tapahtui vartioidun ökyasunnon ympäristössä. Entä vielä, se aivan turhaan haukuttu, vuonna 1990 valmistunut Kummisetä-trilogian päätös, jossa Sofia joutui paikkaamaan Winona Ryderiä Michael Corleonen tyttären roolissa.
The Bling Ring kertoo rikkaiden perheiden losangelilaisista teinitytöistä, joille mikään ei riitä. He keksivät juonen murtautua rikkaiden julkkisten asuntoihin ja pöllivät tavaroita ja esineitä, joilla on luksusarvo. Sofia Coppola näyttää – ei luennoiden – miten yltäkylläisyyden himo sekoittaa tyttöjen tajunnan. Ensin kaikki alkaa pelinä, sitten toiminta vakavoituu, mutta näyttäisi, että teinityperykset eivät enää tunnista hyvän ja pahan, oikean ja väärän rajoja.
Sofia Coppolan elokuva jää hiukan puolitiehen, vaikka tyttöjä näyttelevä jengi tekee parhaansa. The Bling vertautuu puolalaisista vanhemmista 1952 Englannissa syntyneen Marek Kanievskan 1987 elokuvaan Les Than Zero, jossa näkyivät lyhyen kasinoajan tunnelmat. Kanievskan itsetuhoa kuvaava, satiiria viljelevä elokuva perustui kohutun Bret Easton Ellisin romaaniin, josta kohuttiin aikanaan. Nyt teos on unohtunut.
The Bling Ring on hyvä yritys ohjata jotakin muuta, heittäytyä rymistelevien nuorten tyttöjen kapeaan ja hiukan kaunaiseenkin maailmaan. Voipa sanoa, että elokuva ei sittenkään poikkea kovin paljon lahjakkaan Sofia Coppolan perusteemasta, vieraantumisesta ja todellisen elämän vakavista ongelmista.

Ajankohtainen kommentti

Julkisen palvelun Ylen kesä on menossa. Mitään kovin riemastuttavaa tai antavaa kesäohjelmisto ei ole vielä tarjonnut. Uusintoja on paljon, Pyhimys seikkailee tutun Roger Mooren hahmossa ja italialainen pappi ratkoo rikoksia Isä Matteon tutkimuksissa.

Ulos luontoon on Ylen iso kesäteema. Yle Teema on luvannut viedä katsojat teatteriin. Dokumenttiprojektin kiinnostava ohjelma on Ja kirkko vaikeni.
Kari Väänäsen ohjaama suhteelllisen hyvä Havukka-ahon ajattelija ja eri henkilöiden esittelemä 10 kirjaa rikoksesta ovat kiinnostaneeet. Yle Teeman elokuvakesä on keskittynyt rakastamisen vaikeuteen. Todellinen herkkupala ovat Bergmanin videot.
Kotimaisista uusitaan Jarmo Lampelan hyvät Sairaan kaunis maailma ja Joki sekä Veikko Aaltosen mestarillinen Rakkaudella, Maire. Lampelan elokuvat valmistuivat 1997 ja 2001, Aaltosen 1999. Mielenkiintoa herättää Juhannuksen jälkeen alkanut Film noir -sarja, jossa on mukana sirkusaiheinen Suuri Flamarion. Ohjaajana oli 1950-luvulla westernien tekijäksi kruunautunut Anthony Mann ja pääosassa Erich von Stroheim. Ava Gardnerin varhaisnäyttelijätyö Kiertotie meni jo. Esitykset ovat maanantai-iltaisin.

P.S. Palaan asiaan heinä-elokuun vaihteessa.