ELOKUVIENI MESTARITEOKSET 61

Peli on menetetty (The Killing, USA 1956), ohjaus: Stanley Kubrick, käsikirjoitus: Kubrick -perustuu Lionel Whiten romaaniin Clean Break, vuoropuhelu: Jim Thompson, kuvaus: Lucien Ballard, lavastus: Ruth Sobotka Kubrick, musiikki: Gerald Fried, pääosissa: Sterling Hayden (Johnny Clay), Jay C. Flippeen (Marvin Unger), Marie Windsor (Sherry Peatty), Elisha Cook (George Peatty), Coleen Gray (Fay), Vince Edwars (Val Cannon), tuotanto: James B. Harris/Harris-Kubrick Production/Untited Artists.

Amerikkalainen Stanley Kubrick muutti 1970-luvulla Englantiin. Hän oli luonut Hollywoodissa joukon loistavia elokuvia, kokeillut siipiään eri lajityyppien parissa. Mitään niistä ei voi aliarvioida, silla Kubrickin ohjaajapersoonallisuus näkyi jo vuonna 1954 halvalla tuotetussa rikosfilmissä Killer´s Kississä. Kaksi vuotta myöhemmin julkaistu Peli on menetetty on Kubrickin kansainvälinen läpimurto. Sen jälkeen hän ohjasi harvakseltaan, mutta jokainen uusi työ oli tapaus.
Niitä ovat 1958 Kunnian polut (pasifistinen sotafilmi), 1959 Spartacus (historiallinen seikkailudraama, jonka käsikirjoittajaksi pääosanäyttelijä Kirk Douglas rohkeni palkata mustalistalaisen Dalton Trumbon), 1962 Tri. Outolempi (nerokas kylmän sodan satiiri), 1964 Lolita (pedofiilinen intohimodraama), 1968 2002: Avaruusseikkailu (tieteisfilmien kuningas), 1972 Clockwork Orange (nuorisoväkivalta), 1976 Barry Lyndon (päreillä valaistu historiallinen epookkidraama), 1980 Hohto (kauhufilmi ja kirjailijakuva), 1988 Full Metal Jacket (Vietnam-draama), 1999 Eyes Wide Shut (urbaani, tilakäsitykseltään huikea rakkausdraama).
Stanley Kubrick ohjasi suurimman osan elokuvistaan Warner Bros. -yhtiölle. Hän oli riippumaton elokuvataiteilija, jonka persoona takasi pankkilainat kuten yleisötulot samalla tavalla kuin Alfred Hitchcockin nimi 1950-luvulla ja vielä 1960-luvun alussa tai Clint Eastwoodin asema nykyisin. Kubrick oli lähes vainoharhainen perfektionisti, joka pohti ja jauhoi elokuvaprojektejaan vuosia Englannin asunnossaan. Hän sai hyvää tukea valppaalta vaimoltaan. Kubrick oli elokuvataiteen viimeisiä suuria auteureita, elokuviensa omannäköinen tekijä. Hän saattoi olla niin tarkka elokuviensa esitysteattereista, että lähetti vuonna 1980 oman miehensä tarkistamaan Hohdon esitystä varten Helsingin Bristolin tekniikan.
=====================================================================================================

Peli on menetetty sai meillä ensi-iltansa vasta tammikuussa 1961. Teos oli juuttunut sensuuriin, vaikka se tuntuu nyt uskomattomalta. Tuskin monessakaan 1950-luvun amerikkalaisessa rikoselokuvassa näytetään lopussa, että rikos ei kannata (toinen on John Hustonin Asfalttiviidakko). Näin Kubrickin ryöstötarinan ensimmäisen kerran vasta elo-syyskuun vaihteessa 1971, kun MTV toi sen tv-esitykseen. Se uusittiin televisiossa vasta 1988, mutta kannattaa muistaa, että valpas Cinema Mondo toi teoksen uusintaensi-iltaan 2003 Helsingin Bio Rexiin. Kaikki kolme katsomiskokemusta vakuuttivat: Kubrickin ohjauksen intensiivisyys, kerronnan ekonomia ja näkökulmien vaihtelu luovat arkiselle ryöstöepisodille elämää suuremmat puitteet. Niihin kuuluvat vielä Kubrickille tyypillinen kamppailu aikaa vastaan.
Sterling Hayden on elokuvan primus motor, hiukan katkera, hyvin älykäs ja jopa pragmaattinen rikollinen, joka aikoo kaapata tarkoin valitsemansa ryhmän avustuksella laukkakilpailun vedonlyöntirahat. Stanley Kubrick käyttää paljon aikaa ryöstön suunnittelun kuvaamiseen, mutta jännitys nousee vasta laukkaradan vierellä ja vedonlyöntiaulassa. Kubrickin nerokkuus piilee tavassa antaa eri henkilöiden kertoa, miten ryöstö toteutettiin, miten iso kaappaus onnistui. Sterling Haydenin pomo ei ole ainoa "tähti" isossa kappauksessa.
Peli on menetetty liittyy amerikkalaiselle elokuvalle tyypilliseen tapaan kuvata unelman tavoittelemista. Stanley Kubrickin tyyli on lähes nihilistisen suora ja julma. Hän rakentaa jokaisen jakson kellon tarkkuudella. Elokuvassa ei ole mitään liikaa tai liian vähän. Jossain vaiheissa tuntuu, että kysymys on kirjoitetusta elokuvasta, aivan kuin Kubrick olisi pudonnut luomansa tarkan skemaattisuuden ansaan. Sitten tajuaa, että se täytyy hyväksyä ohjaajan valintana: Onnettomasti päättyvä ryöstötarina täytyy kertoa näillä elokuvallisilla elementeillä.
Juuri se, että kun Sterlin Haydenin pomosta jo tuntui, että kaikki meni hyvin ja rahat ovat turvassa kapsakissa, niin silloin Kubrick iskee - ja iskee lujaa: Harvassa elokuvassa unelman sortuminen on kuvattu samalla ehdottomuudella. Kun lentokentän virkailija halusi, että kapsakki laitetaan matkatavaroihin, niin sattuman oikusta se avautuu ruumaan kuljetuksen aikana ja setelit lentelevät ilmaan. Eikä Sterling Hayden ja naisystävä voi muuta kuin seurata kauempaa noloa näytelmää.
Peli on menetetty -elokuvan Johnny Clay oli Srerling Haydenin (1916-1986) loistorooleja. Hän oli sodanjälkeisen amerikkalaisen elokuvan heavy-tyyppisiä näyttelijäpersoonia Robert Ryanin ja Richard Widmarkin ohella. Haydenin toinen iso suoritus näki päivänvalon kaksi vuotta aikaisemmin Nicholas Rayn allegorisessa westernissä Johnny Guitarissa. En voi unohtaa kohtauksia Viennan (Joan Crawford) saluunassa, jonne Hayden saapuu kitara kainalossaan.
=====================================================================================================

Elokuvaohjaaja Stanley Kubrick

Kirjoitan Stanley Kubrickin (1928-1999) Peli on menetetty -elokuvasta uuden vuosikymmenen kahdeksannen päivän iltana torremolinolaisessa hotellihuoneessa, Espanjan aurinkorannikolla. CNN näyttää televisiossa raporttia Las Vegasin it-messuilta, joilla esitellään uusia innovaatioita, esimerkiksi Googlen älypuhelinta Nexusta. Huomioni kiinnittyy kaljupäiseen mieheen. Hän on DreamWorks-elokuvayhtiön CEO Jeffrey Katzenberg, iso vaikuttaja Hollywoodin filmibisneksessä.
Katzenberg hehkuttaa valkokankaille vyöryvien 3D -elokuvien puolesta. Äkkiä tajuan, että 3D on tulossa tv-vastaanotinten maailmaan. Ymmärrän vielä, että Hollywoodin vaikuttajat puhuvat vain teknologiasta ja ansaintalogiikasta. Elokuvasta, elokuvien sisällöstä, niiden merkityksestä ei puhu enää kukaan.
Mietin, olisiko Stanley Kubrick innostunut 3D-tekniikasta, jos eläisi vielä (hänen aloittaessaan 1950-luvulla koimme lyhyen aikajakson, jolloin teatterin kassalla myytiin laseja, joilla voi katsoa kolmiulotteisesti elokuvia). En pysty vastaamaan varmasti. Kubrick ei kulkenut muodin mukana (Full Metal Jacket valmistui, kun kaikki muut olivat ohjanneet Vietnam-elokuvansa vuosia aikaisemmin). Kubrick ohjasi taiteellisesti arvokkaita elokuvia, jotka puhuttelivat globaalisti massayleisöjäkin.
Mietin: Ehkä Stanley Kubrick olisi päästänyt 3D- uusintaensi-iltaan kolmekymmentä vuotta sitten valmistuneen Hohdon, jonka kieltämättä väkivaltaisia shokkikohtauksia olisi voinut katsella laseilla. Muuta en pysty arvailemaan, enkä haluakaan, vaikka mieltäni kutkuttaa ajatus seurata 3D-laseilla 2001: Avaruusseikkailua. Tämän spekulaation tulos nähdään ehkä vuosien jälkeen, kun tiedämme, mitä tekevät Kubrickin leski ja myöhemmin perikunta elokuva-aarteistolla, jonka itsepäinen ja alalleen täysin omistautunut elokuvataiteilija loi lähes puolen vuosisadan aikana.