Polanskin Pianisti kevään helmenäYle Teema on ainutlaatuinen tv-kanava ulkomaisen ohjelmiston tarjoajana. Teeman lauantain Teemaillat ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Ilman niitä en ehkä katsoisi enää yhtään elokuvaa televisiosta.
Viime Teemaillan (12.4.2008) nimi oli ranskalais-puolalais-ranskalainen Roman Polanski (s. 1933), tuo 1960-luvun keskeisiin kuulunut elokuvataiteilija Euroopassa. Vannoimme silloin Polanskin elokuvien Veitsi vedessä, Inho ja Cul-de-Sac - Umpikuja nimiin. Roman Polanskin viimeisin elokuvatyö Pianisti (2002) esitettiin lauantain Teemaillassa. Sitä ennen nähtiin dokumentti Pariisissa asuvasta Polanskista. Sitä en ehtinyt katsoa, koska olin matkalla kotiin Liigacupin loppuottelusta FC Inter-TPS. Mutta Pianisti! Herran Jumala mitä elokuvataiteen juhlaa. Roman Polanski kertoo tositarinan toisen maailmansodan aikaisesta Varsovasta, saksalaisten miehittämästä kaupungista, jonka juutalaisghettoa aletaan tyhjentää - matkat keskitysleirille odottavat viattomia perheitä.
Elokuvan keskiössä on lahjakas pianisti Wladyslaw Szpilman (Adrien Brody), joka halusi vain soittaa Chopinia, Beethovenia ja kumppaneita Puolan radion lähetyksissä. Hän joutui muiden juutalaisten tavoin ahtaalle. Onnella ja taidolla, osin ystävien avulla hän selviytyi kiperistä tilanteista, joissa saksalaismiehittäjän aseen piippu osoitti miestä suoraan ohimoon.
===============================================
Pianisti on selviytymistarina, melkeinpä Robinson Crusoe -muunnelma, jossa Perjantai saapuu humaanin saksalaisupseerin hahmossa aution talon ullakolla yksin ja avuttomana piileskelevän Wladyslaw Szpilmanin vapahtajaksi.
Pianisti on muuan positiivisimpia elokuvia toisen maailmansodan juutalaiskohtaloista. Minuun se vaikutti hiukan samalla tavalla kuin 1950-luvun lopulla Erwin Leiserin Taisteluni-dokumentti, joka ensimmäisenä herätti nuoren ihmisen tietoisuuden juutalaisvainojen ja keskitysleirien todellisuudesta.
Detaljeissaan tarkka, ajankuvaltaan aito, kerronnaltaan varma ja tarinaltaan sykähdyttävä Pianisti pakottaa puhumaan mestariteoksesta. Niitä Roman Polanski ei ole saanut aikaan vuosiin - ei sitten vuoden 1974 Chinatownin. Laastarilla naamansa koristaneen Jack Nicholsonin yksityisetsivästä tuttu elokuva valmistui Hollywoodissa huikeana studio- ja ryhmätyönä.
==============================================
Pianisti liittyy henkisesti Roman Polanskin Puolan kauteen. Polanski oli 1950-luvulla Puolan kuuluisan elokuvakoulun Lodzin kasvatti. Hän näytteli oppi-isiensä Andrzej Wajdan ja Andrzej Munkin elokuvissa kunnes ohjasi 1962 aistillisessi kutkuttavan kolmiodraamnan Veitsi vedessä. Esikoisteos oli Polanskin suuri kansainvälinen läpimurto.
Pianistin voi nähdä kunnianosoituksena Wajdalle, Puolan elokuvan ikonin kuuluisile 1950-luvun elokuville Tuhkaa ja timanttia sekä Kanal - kirottujen tie. Samalla tavalla kuin Wajdan Kanalissa myös Polanskin Painistissa viitataan vastarinnan heräämiseen, varsovalaisten yritykseen nousta asein saksalaismiehittäjiä vastaan.
Kanalissa (1957) kuvataan realistisesti Kansallisarmeijan jäsenien vaiheita Varsovan kansannousun aikana. Neuvostojoukkojen lähestyessä Varsovaa annettiin Kansallisarmeijalle Lontoosta, jossa Puolan pakolaishallitus toimi, käsky nousta kapinaan saksalaista miehittäjää vastaan.
Samat kesän 1944 tapahtumat ilmentyvät Pianistin loppupuolella, joskin toisella tavalla kuin Wajdalla. Kansannousun taisteluissa kuoli neljännesmiljoona ihmistä kahden kukauden aikana, osittain siitä syystä, että neuvostojoukot eivät olleet saaneet määräystä tunkeutua kaupunkiin, vaan ne pysähtyivät Veikselin toiselle puolelle.
Andrzej Wajdan 1950-luvun Kanalissa partisaanit, Varsovan viemäreissä kulkevat taistelijat ovat pääosassa joukkona. Roman Polanskin 2000-luvun Pianistissa musiikkia rakastava Wladyslaw Szpilman on kaiken lähtökohta ja seuraus. Siksi katsoja jännittää loppuun saakka, saako mestaripianisti vielä soittaa Chopinia Puolan radiossa.
=============================================
Pianistin voi nähdä kunnianosoituksena Wajdalle, Puolan elokuvan ikonin kuuluisile 1950-luvun elokuville Tuhkaa ja timanttia sekä Kanal - kirottujen tie. Samalla tavalla kuin Wajdan Kanalissa myös Polanskin Painistissa viitataan vastarinnan heräämiseen, varsovalaisten yritykseen nousta asein saksalaismiehittäjiä vastaan.
Kanalissa (1957) kuvataan realistisesti Kansallisarmeijan jäsenien vaiheita Varsovan kansannousun aikana. Neuvostojoukkojen lähestyessä Varsovaa annettiin Kansallisarmeijalle Lontoosta, jossa Puolan pakolaishallitus toimi, käsky nousta kapinaan saksalaista miehittäjää vastaan.
Samat kesän 1944 tapahtumat ilmentyvät Pianistin loppupuolella, joskin toisella tavalla kuin Wajdalla. Kansannousun taisteluissa kuoli neljännesmiljoona ihmistä kahden kukauden aikana, osittain siitä syystä, että neuvostojoukot eivät olleet saaneet määräystä tunkeutua kaupunkiin, vaan ne pysähtyivät Veikselin toiselle puolelle.
Andrzej Wajdan 1950-luvun Kanalissa partisaanit, Varsovan viemäreissä kulkevat taistelijat ovat pääosassa joukkona. Roman Polanskin 2000-luvun Pianistissa musiikkia rakastava Wladyslaw Szpilman on kaiken lähtökohta ja seuraus. Siksi katsoja jännittää loppuun saakka, saako mestaripianisti vielä soittaa Chopinia Puolan radiossa.
=============================================
Roman Polanski liittää Wladyslaw Szpilmanin yksilötarinan tähän Kansannousun traagiseen sykliin. Szpilmanin selviytymistarinan taustakuvissa näkyy selvästi, miten Varsova oli poltettu maan tasalle. Näitäkin vaiheita kuvastaessaan Polanski osoittaa jälleen kykynsä ja ammattitaiton studio-ohjaajana. Painistia tehtiinkin Babelsbergin legendaarisessa studiossa, joka kunnostettiin Berliinin muurin murtumisen ja Saksojen yhdistymisen jälkeen.
Ajankohtainen kommentti
Yle:n toimistusjohtaja Mikael Jungner on antanut haastattelun Iltalehdelle (12.4.). Nykytyylin mukaan ensin kerrotaan perhe- ja rakkausasioista. Sitten mainitaan työpaikan tapahtumia.
Haastattelussa herättää kysymyksiä toimistusjohtajan lausahdus: "Tämä 2000-luku on ollut tosi kova, mutta menestyksekäs. Hinta on ollut sillä tavalla kova, että Yle tekee noin 20 prosenttia pienemmällä porukalla 30 prosenttia enemmän ohjelmia, eli tehokkuus on kasvanut ihan hurjasti."
Journalismin perusteita on tietojen tarkistaminen. Haastattelijan olisi pitänyt vilkaista vaikkapa viikon 16 Yle:n tv-ohjelmistoa. Yle:n oman tuotannon prosessit ovat tälläkin viikolla vähäiset. Tietenkin uutiset, ajankohtais- ja kulttuuriohjelmat hoidetaan hyvin, urheilua syleillään laajalla kirjolla, mutta yhä enemmän ohjelma-aika täytetään ulkomaisilla tv-sarjoilla ja dokumenteilla. Yle:n hankintaväki toimii todella tehokkaasti, samoin uutispuoli. Yle on myös uusintatalo: edellisen illan tarjonta näytetään uudelleen seuraavan päivän päiväohjelmistossa. Netin Yle Areenasta voi vielä ladata vanhoja tv-ohjelmia koneelleen.
Niin, ja Yle säästää ajamalla samoja uutisia niin televisiossa kuin radiossa. Hauskin oli tänään aamulla Jussi Seppälän tekemä juttu terrorismilainsäädännön tiukentamisesta Suomessa. Se ajettiin aivan samaan aikaan klo 8.00 ja klo 9.00 niin tv-uutisissa kuin radiouutisissa.
==========================================
Haastattelussa herättää kysymyksiä toimistusjohtajan lausahdus: "Tämä 2000-luku on ollut tosi kova, mutta menestyksekäs. Hinta on ollut sillä tavalla kova, että Yle tekee noin 20 prosenttia pienemmällä porukalla 30 prosenttia enemmän ohjelmia, eli tehokkuus on kasvanut ihan hurjasti."
Journalismin perusteita on tietojen tarkistaminen. Haastattelijan olisi pitänyt vilkaista vaikkapa viikon 16 Yle:n tv-ohjelmistoa. Yle:n oman tuotannon prosessit ovat tälläkin viikolla vähäiset. Tietenkin uutiset, ajankohtais- ja kulttuuriohjelmat hoidetaan hyvin, urheilua syleillään laajalla kirjolla, mutta yhä enemmän ohjelma-aika täytetään ulkomaisilla tv-sarjoilla ja dokumenteilla. Yle:n hankintaväki toimii todella tehokkaasti, samoin uutispuoli. Yle on myös uusintatalo: edellisen illan tarjonta näytetään uudelleen seuraavan päivän päiväohjelmistossa. Netin Yle Areenasta voi vielä ladata vanhoja tv-ohjelmia koneelleen.
Niin, ja Yle säästää ajamalla samoja uutisia niin televisiossa kuin radiossa. Hauskin oli tänään aamulla Jussi Seppälän tekemä juttu terrorismilainsäädännön tiukentamisesta Suomessa. Se ajettiin aivan samaan aikaan klo 8.00 ja klo 9.00 niin tv-uutisissa kuin radiouutisissa.
==========================================
Ettei totuus unohtuisi, niin esimerkiksi TV1:n ja TV2:n ohjelmista suurin osa on ulkopuolisten tv-yhtiöiden tuotantoja.
Käydäänpä tämän viikko 16:sta tarjontaa tarkemmin läpi: Maanantain Kymeenlaakson laulu, tuottajana Tuotanto Oy Säihky, Voimala, tuottajana Ikoni & Indeksi ja Yle; tiistain Ilona Rauhala, tuottajana Filmiteollisuus; keskiviikon Paketti, tuottajana Tarinatalo; torstain Se on siinä, tuottajana Ten Years Production Oy; perjantain Viihdekokankarit, tuottajina Blue Media/Kyrtsi,Yle viihde, Kuudes aisti, tuottajana Broadcasters; lauantain Presidentin kanslia, tuottajana Broadcasters,Uutisvuoto, tuottajana Broadcasters; sunnuntain Arto Nyberg, tuottajana Production house.
Hei: Jos nämä tuotanoyhtiöt ovat kaikessa hiljaisuudessa liitetty osaksi Ylen osaamiskeskuksia, en enää puhu mitään.
Käydäänpä tämän viikko 16:sta tarjontaa tarkemmin läpi: Maanantain Kymeenlaakson laulu, tuottajana Tuotanto Oy Säihky, Voimala, tuottajana Ikoni & Indeksi ja Yle; tiistain Ilona Rauhala, tuottajana Filmiteollisuus; keskiviikon Paketti, tuottajana Tarinatalo; torstain Se on siinä, tuottajana Ten Years Production Oy; perjantain Viihdekokankarit, tuottajina Blue Media/Kyrtsi,Yle viihde, Kuudes aisti, tuottajana Broadcasters; lauantain Presidentin kanslia, tuottajana Broadcasters,Uutisvuoto, tuottajana Broadcasters; sunnuntain Arto Nyberg, tuottajana Production house.
Hei: Jos nämä tuotanoyhtiöt ovat kaikessa hiljaisuudessa liitetty osaksi Ylen osaamiskeskuksia, en enää puhu mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti