Ainutkertainen draama Salamasodasta





Viime vuosina tv-draaman ovat tuottaneet Ylen kanaville ulkopuoliset yhtiöt. Ylen oma tv-draama on ajettu melkein alas - Kotikatua lukuun ottamatta. Esimerkiksi viime aikojen paras tv-draamasarja Kymenlaakson laulu oli Pirkka-Pekka Peteliuksen yhtiön tuottama.
Maanantaina Yle yllätti. Yle-draama oli tuottanut kaksiosaisen draamasarjan Katso ihmistä. Kari Paljakan upeasti ohjaama draama dokumentoi uskottavasti ja faktaperäisesti niin sanotun Salamasodan. Vanhoilliset piirit iskivät nuoreen, aloittelevaan kirjailijaan Hannu Salamaan (Juho Milonoff), joka oli mennyt juuri naimisiin ja perustanut kodin Hyvinkäälle. Hannu vaimo, kirjallisuutta opiskeleva Eija (Kreeta Salminen) odottaa lasta, kun mekkala alkaa.
Nuori kirjailija vedetään surutta kirkollisten ja poliittisten piirien myrskyn silmään. Otava on julkaissut 1964 Salaman hienon, suomalaisen suven traagisen kuvauksen Juhannustanssit. Romaanissa on huomattu Jumalan pilkkaa. Pilkka oli tuolloin kriminalisoitu rikoslaissa. Otavaa konsultotiin, poistoja vaadittiin mahdollisesta uudesta painoksesta. Osa kokoomuksen kansanedustajista närkästyi. Hannu Salama sai haasteen Jumalan pilkasta käräjille.
=================================================================
Kari Paljakka (s. 1958) lienee aika tuntematon suomalaiselle elokuva- ja tv-yleisölle. Hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa vuodesta 1979. Jos muistatte 1990-luvun alusta sellaisen kotimaisen elokuvan kuin Veturimiehet heiluttaa, niin alkaa polttaa. Elokuvassa kerrotaan koskettavasti kahden kouluajan kaverin vaiheista: toinen muuttaa Helsinkiin, toinen jää kotikaupunkiin; toiselle käy hyvin, toiselle huonosti. Hiukan mustavalkoiselta asetelma vaikuttaa, mutta Paljakan elokuvan voima on läheltä koettu todenmakuisus, kerronnan tunteenomainen vimma ja tuloroolinsa tekevien Santeri Kinnusen ja Samuli Edelmannin hienot nuorukaishenkilökuvat.
Paljakan muusta tuotannosta kannattaa mainita raikas musikaali Sadetanssi (1983) ja rikosfantasia Enkelipeli (1986) sekä kolmisen vuotta sitten valmistunut, tavallisen lähiöperheen surusta kertova Eläville ja kuolleille. Paljakka on ohjannut paljon tv-sarjojen episodeja.
==================================================================
Katso ihmistä on harvinaisen täyteläistä tv-draamaa. Paljakan ohjaus perustuu ihmiskuvauksen monisyiseen poltteeseen. Teos elää ja hengittää erinomasesti luodun epookin ja loistavien näyttelijöiden avulla. Paljakan ohjaus imaisee mukaansa ainakin ne katsojat, jotka ovat kokeneet läheltä Hannu Salaman oikeudenkäynnin ja sitä seuranneet vaiheet. Nuorempi katsoja saattaa ihmetellä, miten tällaista on voinut tapahtua.
Siitä tuskin on epäselvyyttä, että Kari Paljakka rakentaa elävää suomalaista ja kirjallista lähihistoriaa tarkan tekstin, ajankohdan ilmapiirin vangitseman dialogin, oikean vaatetuksen, oivallisten miljöövalintojen ja onnistuneen rooituksen avulla. Ajatellaanpa vaikka Heidi Krohnin jakkupukuista kansanedustaja Margit Borg-Sundmania, joka jätti nimensä historiaan Salaman ja sananvapauden pahana kieltäjänä. Se on täysosumasuoritus, samoin Antti Litjaa arkkipiispa Simojoki.
Juho Milonoff on täydellinen valinta Juhannustanssien aikaiseksi Hannu Salamaksi. Muistettakoon, että Salama kirjoitti vähän myöhemmin sellaiset mestariteokset kuin Minä, Olli ja Orvokki ja Siinä näkijä, missä tekijä.
==================================================================
Vielä yksi huomio: Eijaa näyttelevä Kreeta Salminen on suurenmoinen. Hän henkilöi ajankohdan hengen mukaisesti koulutetun ja seksuaalista vapauttava etsivän suomalaisen nuoren naisen, joka on valmis tukemaan miestään ja luomaan perheen, mutta puolustamaan myös omaa arvoaan ja täysivaltaisuuttaan.
==================================================================
MTV3 esitti samana maanantai-iltana Aku Louhimiehen käsittämättömästi aliarvioidun, kriitikkomurhan kokeneen elokuvan Riisuttu mies. Siinä sivuttiin tämän ajan kirkon miesten toimia ja moraalisia valintoja. Sykähdyttävä, järkyttävä, huumoriakin välittävä elokuva riisui asenteista, joita vielä liittyy miehen ja naisen rooleihin. Miksei perinteiseen parisuhteeseen.
Elää voi toisellakin tavalla, riidan ja koston sijasta voi löytää sovinnollisia ratkaisuja, pitää ovea auki niille, joilla on kanttia luopua liian itsekeskeisistä elämänvalinnoista ja ottaa lähipiiriin kuuluvien ihmisten kokonaisetu huomioon. Louhimiehen elokuvan sanoma kuuljui: Tulkaa tänne, täällä on tilaa. Siksi mieksin voi elää kahden naisen ja kahden eri naisesta syntyneen lapsen kanssa.

Ajankohtainen kommentti

Yleisradion rahoitusta pitkällä tähtäimellä pohtiva komitea ei ole vielä saanut työtään päätökseen. Ilmeisesti nykyinen tv-lupamaksumalli tulee jatkumaan, tosin joitakin parannuksia ja täsmennyksiä on odotettavissa. Julkisuudessa vilauteltu lupamaksujen perimisen siirtäminen yksityiseltä tv-katsojalta taloyhtiölle tuskin menee läpi. Se vaikuttaa liian monimutkaiselta.
Remonttia lupamaksukäytäntöön tarvitaan. Samomalehdet ovat nykyisin joutuneet lupaamaan erikoistarjouksia tilaajille. Vuoden pituinen, tiettyyn samaan hintaan pohjaava tilausmaksu ei ole enää nykyaikaa. Kiristyvässä mediakilpailussa lehdet on pakotettu tarjouksiin.
Ylen kohdalla voisi ajatella tv-lupamaksuun 50 % alennusta opiskelijoille, eläkeläisille, työttömille ja vammaisille. Nyt esimerkiksi VR, teatterit, uimahallit yms. antavat alennuksia esimerkiksi eläkeläisille. Tv-lupamaksun alennus opiskelijoilla johtaisi varmasti lupamaksuttoman katselun vähentymiseen.
=================================================================
Toivottavasti komiteassa mietitään myös Ylen television ja radion rakennetta ja ohjelmistopolitiikkaa. Ylen TV2 alkaa olla kuin mikä tahansa kaupallinen tv-kanava, massoille sanomaansa rukkaava TV1 tuo ruutuun ohjelmia (mm. Hymyä pyllyyn, Strada) ja ulkomaisia sarjoja (esim. Sopranos) , jotka ovat olleet ennen kaupallisten kanavien tyypillistä tarjontaa. Ylen television massiivinen urheilutarjonta korostuu suurta enemmistöä kiinnostavien lajien välittämisestä. On selvää, että urheilun ja viihteellisten sarjojen yhteyteen voidaan myydä mainoksia. Vaikuttaa naurettavalta, että Yle on joutunut leikkamaaan sponsoriviestit Mestareiden liigan tv-pelien alussa näytettävästä alkuiskusta. Ei tuollainen "peittely" ole enää nykyaikaa.
Ylen Radio 1:n kulttuuritarjontaa, Ylen Teeman laatuohjelmistoa, RSO:n toimintaa ja jopa mahdollisesti uudelleen herätettävää tv-draamatuotantoa voisi tukea yhteiskunnan vero- tai veikkausvoittovaroista. Tämä Yle-tarjonta kiinnostaa valitettavasti vain pientä murto-osaa suomalaisista, koska sivistys on rappeutumassa maassamme. Eli tuota vähemmistöjen palvelua ja tarjontaa pitäisi verrata kirjastojen, teattereiden, oopperan ja museoiden toimintaan. Ne pysyvät pystyssä yhteiskunnan tuella.
FST:n tv-kanava 5 puhuttelee supistuvaa ruotsinkielistä väestöä. Suomenruotsalainen pääoma ja varakkaat säätiöt voisivat aivan hyvin kustantaa kanavan toiminnan.
=================================================================
Sananvapauden kannalta on tärkeää, että Ylen laaja uutis- ja ajankohtaisohjelmisto pysyy koskemattomana. Sinne ei mitään tukea tai mainoksia. Ylen julkisen palvelun tehtävät on keskusteltava uudelleen: miten vahvana amerikkalainen toiminta- ja väkivaltatarjonta, tosi-tv -ohjelmat, kaiken maailman juosten hutaistut viihdeohjelmat voidaan perustella Ylen tarjonnaksi?